Ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiset terveysvaikutukset
Ilmaston lämpenemisen seurauksena suomalaisten terveysriskit voivat muuttua nykyisestä maailmanlaajuisesti tapahtuvien muutosten myötä. Suomalaisen yhteiskunnan kyky sopeutua ilmastomuutoksen tuomiin haasteisiin on verrattain hyvä, kun taas köyhimmissä kehitysmaissa ja haavoittuvimmilla trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla koettava nälänhätä ja luonnonkatastrofit saattavat aiheuttaa suuria muuttoaaltoja. Ilmastopakolaisiin ja Suomessa ennestään harvinaisiin sairauksiin voidaan joutua jatkossa varautumaan muun muassa kattavamman koulutuksen ja hoitovalmiuden turvin.
Ilmastonmuutos koettelee pahiten köyhimpien ihmisten terveyttä
Varakkaimmat ihmiset ovat maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta keskimääräistä vähemmän haavoittuvaisia ilmastonmuutokselle. Parempaan sopeutumiskykyyn vaikuttavat selkeimmin yleinen terveydentila, sosio-ekonominen asema, parempi terveyspalveluiden saatavuus ja liikkumismahdollisuudet [1].
Ilmastonmuutoksen myötä muuttuvat ympäristöolosuhteet vaikuttavat väestön terveyteen erityisesti köyhimmissä kehitysmaissa. Huomattavimpana terveysvaikutuksena pidetään pääasiassa kuivuuden, eroosion ja tulvien aiheuttamista satomenetyksistä johtuvaa aliravitsemusta. Ilmastonmuutoksen seurauksena viljantuotantoon odotetaan arviolta noin 1-7 prosentin vähennystä, mikä voi johtaa myös viljan markkinahinnan nousuun [1].
Pulan puhtaasta juoma- ja kasteluvedestä on arvioitu pahenevan ilmastonmuutoksen myötä. Saastunut vesi edesauttaa ympäristöstä johtuvien infektioiden, kuten ripulitautien leviämistä. Muun muassa koleran leviämisedellytysten parantumisen on todettu liittyvän vesistöjen rehevöitymiseen ja ilmaston lämpenemiseen [2]. Myös vesistöistä riippuvaisten vektorivälitteisten tautien, kuten dengue-kuumeen, sekä monien ihmiseen tarttuvien virusten odotetaan ilmastonmuutoksen myötä leviävän etenkin köyhimmissä kaupungeissa.
Kuva. Verta imevät hyttyset levittävät useita trooppisia tauteja.
© US Department of Agriculture
Keskeisimmin ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan vuosittain noin miljoona lasta tappavan malarian levinneisyyteen [2]. Koska malariaa kuljettavien sääskien lisääntyminen riippuu lämpötilasta ja kosteudesta, levinneisyysalueen arvioidaan laajenevan ilmastonmuutoksen seurauksena huomattavaan osaan Yhdysvaltoja ja Etelä-Eurooppaa. Nykyisen 45 prosentin sijasta 60 prosenttia maailman väestöstä asuisi tulevaisuudessa malariariskialueella. Malarialoisen esiintyvyysalueen leviäminen Länsi-Eurooppaan tai Suomeen ilmastonmuutoksen seurauksena on hyvin epätodennäköistä [3].
| Taulukko 1. Keskeisimmät trooppiset vektorivälitteiset taudit ja ilmastonmuutoksesta johtuvan muutoksen todennäköisyys niiden ilmaantuvuudessa [4] | ||||
| Tauti | Välittäjä | Riskiväestö (milj.) | Uusia infektioita vuodessa (milj.) | Muutoksen toden-näköisyys |
| Malaria | Sääski | 2400 | 300 - 500 | +++ |
| Skistosomiaasi | Kotilo | 600 | 200 | ++ |
| Filariaasi | Sääski | 1094 | 117 | + |
| Afrikkalainen trypanosomiaasi | Tsetsekärpänen | 55 | 0,25 - 0,3 | + |
| Drakunkuliaasi | Äyriäinen | 100 | 0,1 | ? |
| Leishmaniaasi | Hietasääski | 350 | tartuntoja 12, viskeraalinen tauti 0,5 | + |
| Jokisokeus (onkosersiaasi) | Mustakärpänen | 123 | 17,5 | ++ |
| Amerikkalainen trypanosomiaasi | Lude | 100 | 18 - 20 | ++ |
| Dengue | Sääski | 2500 | 50 | ++ |
| Keltakuume | Sääski | 450 | 0,005 | ++ |
Ilmastopakolaisuus ymmärretään tulevaisuudessa yhä konkreettisemmin
Haavoittuvimmilla trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla koettava nälänhätä ja luonnonkatastrofit saattavat aiheuttaa suuria muuttoaaltoja. Mikäli asumuksia ja viljelysmaata tuhoutuu esimerkiksi kuivuuden tai tulvien seurauksena, pakolaisten määrä saattaa kasvaa ja ihmiskeskittymistä voi muodostua slummeja. Pakolaisleirien ja kaupunkien tilapäisasutusten epähygieeniset olot levittävät usein sairauksia, kuten influenssaa, tuhkarokkoa ja tuberkuloosia. Samalla ne lisäävät myös katastrofeista aiheutuvia psyykkisiä terveysongelmia, jotka heikentävät elämänlaatua. [2]
Maailmanlaajuisten muutosten vaikutus Suomeen
Muutokset tautien esiintyvyydessä maailmalla voivat heijastua lisääntyvän matkailun kautta myös Suomeen. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot lisäävät myös humanitaarisen avun tarvetta alueilla, joiden väestö kärsii jo ennestään vakavista terveysongelmista, taloudellisten resurssien puutteesta ja heikosta hallinnosta. Ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen ja terveyden suojelu ilmastonmuutoksen vaikutuksilta saattavat edellyttää Suomelta esimerkiksi kattavampaa koulutusta ja hoitovalmiutta liittyen erilaisiin trooppisiin sairauksiin. [2]