Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvavat yhä

Kasvihuonekaasupäästöt kasvavat noin 1,3 prosenttia vuodessa

Ihmiskunta lisää kaiken aikaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrää. Maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt ovat 2010-luvulta alkaen nousseet vuosittain noin 1,3 prosenttia. [1]

Vuonna 2019 päästöt nousivat uuteen ennätykseen, 58,1 gigatonniin (= 58 100 miljoonaan tonniin) hiilidioksidiekvivalenttia (Gt CO₂-ekv.), kun mukaan luetaan myös maankäytöstä ja sen muutoksista aiheutuvat päästöt. Ilman niitä maailman kasvihuonekaasupäästöt olivat 51,5 Gt CO₂-ekv. [1]

Maailman kasvihuonekaasupäästöjen kasvu jatkuu todennäköisesti vielä lähivuosina, ja jokainen vuosi lisää painetta nopeammille päästövähennyksille tulevaisuudessa. Maailman maiden päivitetyt kansalliset päästövähennyssitoumukset (Nationally Determined Contribution, NDC) eivät toistaiseksi riitä rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousua 1,5 °C asteeseen verrattuna teollistumista edeltävään aikaan. Uudet ja päivitetyt päästövähennyssitoumukset pienentävät vuodelle 2030 arvioituja päästöjä vain 7,5 prosenttia verrattuna aiempiin kansallisiin päästövähennyssitoumuksiin. Vuodelle 2030 arvioitujen päästöjen tulisi kuitenkin pienentyä 30 prosenttia verrattuna aiempiin päästövähennyssitoumuksiin, jotta lämpötilan nousu voitaisiin pysäyttää 2 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna ja 55 prosenttia, jotta lämpötilan nousu voitaisiin pysäyttää 1,5 asteeseen. [1]

COVID-19-pandemian vaikutus fossiilisista energialähteistä aiheutuviin hiilidioksidipäästöihin vuonna 2020 oli noin 5,4 prosentin lasku vuoteen 2019 verrattuna, ja vaikutuksen kokonaiskasvihuonekaasupäästöihin arvioidaan jäävän tätä pienemmäksi. Pandemia laskee päästöjä kuitenkin vain väliaikaisesti, ja vuoden 2021 päästöjen on arvioitu nousevan jo lähes pandemiaa edeltävälle tasolle. [1] Pandemiasta toipumiseen suunnattu elvytys tarjoaa mahdollisuuden kohdistaa varoja investointeihin, jotka tukevat siirtymää vähähiiliseen yhteiskuntaan. Toistaiseksi kuitenkin vain pieni osa kaikista elvytykseen suunnatuista varoista on käytetty toimiin, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, joskin erot maiden välillä ovat huomattavia. [2]

Valtaosa kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin energiasektorilta

Muutokset energian käytössä vaikuttavat merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin, sillä valtaosa päästöistä on peräisin energiasektorilta. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä peräisin olevat hiilidioksidipäästöt kasvoivat 2000-luvun alussa voimakkaasti – lähes 30 % vuosina 2000–2008 [3]. Vuosikymmenen lopun lama hillitsi päästöjen kasvua väliaikaisesti. Tämän jälkeen päästöt lähtivät jälleen kasvuun, joskin vuosina 2014–2016 oli suvantovaihe, jolloin päästöt pysyivät ennallaan, vaikka talous kasvoikin. Tämä johtui siitä, että energiatehokkuus parani ja uusiutuvia energialähteiden käyttö lisääntyi. Vuonna 2017 päästöt lähtivät uudelleen kasvuun, kun taloudellinen kasvu lisäsi energian kulutusta ja vähäpäästöiset teknologiat ja energiatehokkuus taas eivät lisääntyneet riittävän nopeasti. [4] Vuonna 2020 energiasektorin päästöt laskivat COVID-19 -pandemian seurauksena noin 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mutta nousivat jälleen lähes pandemiaa edeltävälle tasolle vuonna 2021. [5]

Maankäytön muutoksista ja metsätaloudesta peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla viimeiset kaksikymmentä vuotta. [1]

Maailmanlaajuisesti kasvihuonekaasujen päästöt ovat peräisin seuraavista lähteistä (pyöristetyt prosenttiosuudet vuonna 2016):

• 70 % energiasektorilta (polttoaineiden poltto ja niiden tuotanto ja jakelu)
• 18% maataloudesta (eläinten ruuansulatuksen, lannankäsittelyn sekä maatalousmaan metaani- (CH₄) ja dityppioksidi (N₂O-päästöt)) sekä maankäytöstä, maankäytön muutoksista ja metsätaloudesta
• 5 % teollisuusprosesseista (teollisuusprosesseista vapautuvat, raaka-aineiden käytöstä aiheutuvat päästöt)
• 3 % jätehuollosta (kiinteän jätteen ja jäteveden käsittely, esimerkiksi kaatopaikat ja kompostointi)
• 4 % kansainvälisestä lentoliikenteestä ja merenkulusta [6]

Päästöt kasvavat etenkin kehittyvissä maissa   

Neljä eniten kasvihuonekaasuja tuottavaa maata tai maaryhmää tuottaa yli puolet maailman kasvihuonekaasupäästöistä (taulukko 1). Seuraavaksi eniten päästöjä tuottavat Venäjä (4,7 %), kansainvälinen lentoliikenne ja merenkulku (3,6 %) ja Japani (3 %) (kuva 1). [7]

Kehittyvissä maissa päästöt kasvavat nopeimmin, kun taas monissa teollisuusmaissa päästöjen kasvu on tasoittunut tai päästöt ovat lähteneet laskuun. 2000-luvulta lähtien Kiinan osuus maailman energiankulutuksesta ja siten myös kasvihuonekaasupäästöistä on kasvanut nopeasti (kuva 1). [14]

Jos tarkastellaan kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohti, eniten päästöjä syntyy Yhdysvalloissa, jonka jälkeen tulevat Venäjä ja Japani. Kiinan päästöt asukasta kohti ovat ylittäneet Euroopan unionin päästöt asukasta kohti. (kuva 2). [8]

Kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat useista kaasuista

Lämmitysvaikutukseltaan merkittävin kasvihuonekaasu on pitkällä aikavälillä hiilidioksidi (CO₂), josta valtaosa on peräisin fossiilisten polttoaineiden – öljyn, kivihiilen ja maakaasun – käytöstä. [15]

Pariisin ilmastosopimuksessa säädeltäviä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidin lisäksi metaani (CH₄), dityppioksidi (N₂O) sekä niin sanotut F-kaasut, joita ovat fluorihiilivedyt (HFC), perfluorihiilivedyt (PFC), rikkiheksafluoridi (SF₆) ja typpitrifluoridi (NF₃) [16]. Niiden päästömäärät summataan muuntamalla kunkin kaasun päästö hiilidioksiekvivalenteiksi (CO₂-ekv.).