Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvavat yhä
Ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt jatkavat kasvuaan. Suurimmat päästäjät ovat Kiina, Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Intia.
Kasvihuonekaasupäästöt kasvavat noin 1,5 prosenttia vuodessa
Ihmiskunta lisää kaiken aikaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrää. Maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt ovat 2010-luvulta alkaen nousseet vuosittain noin 1,5 prosenttia. [1]
Vuonna 2019 päästöt nousivat uuteen ennätykseen, 59,1 gigatonniin (= 59 100 miljoonaan tonniin) hiilidioksidiekvivalenttia (Gt CO₂-ekv.), kun luetaan myös maankäytöstä ja sen muutoksista aiheutuvat päästöt. Ilman niitä maailman kasvihuonekaasupäästöt olivat 52,4 Gt CO₂-ekv. [1].
Maailman kasvihuonekaasupäästöjen kasvu jatkuu todennäköisesti vielä lähivuosina, ja jokainen vuosi lisää painetta nopeammille päästövähennyksille tulevaisuudessa. Vuonna 2030 maailman kasvihuonekaasupäästöjen tulisi olla 32 Gt CO₂-ekv. pienemmät kuin vuonna 2019, jotta maapallon keskilämpötilan nousu saataisiin pienimmillä kustannuksilla rajoitettua 1,5 °C asteeseen teollistumista edeltävään aikaan verrattuna. COVID-19-pandemian vaikutus hiilidioksidipäästöihin vuonna 2020 on noin 7 prosentin lasku vuoteen 2019 verrattuna. Pandemian päästöjä vähentävä vaikutus jää kuitenkin lyhytaikaiseksi, ellei talouden elvyttämistä suunnata nimenomaan vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseen. [1]
Valtaosa kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin energiasektorilta
Muutokset energian käytössä vaikuttavat merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin, sillä valtaosa päästöistä on peräisin energiasektorilta. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä peräisin olevat hiilidioksidipäästöt kasvoivat 2000-luvun alussa voimakkaasti – lähes 30 % vuosina 2000–2008 [2]. Vuosikymmenen lopun lama hillitsi päästöjen kasvua väliaikaisesti. Tämän jälkeen päästöt lähtivät jälleen kasvuun, joskin vuosina 2014–2016 oli suvantovaihe, jolloin päästöt pysyivät ennallaan, vaikka talous kasvoikin. Tämä johtui siitä, että energiatehokkuus parani ja uusiutuvia energialähteiden käyttö lisääntyi. Vuonna 2017 päästöt lähtivät uudelleen kasvuun, kun taloudellinen kasvu lisäsi energian kulutusta ja vähäpäästöiset teknologiat ja energiatehokkuus taas eivät lisääntyneet riittävän nopeasti. [3]
Maankäytön muutoksista ja metsätaloudesta peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla viimeiset kaksikymmentä vuotta. [4], [1].
Maailmanlaajuisesti kasvihuonekaasujen päästöt ovat peräisin seuraavista lähteistä (prosenttiosuudet vuosina 2010–2014):
- 72 % energiasektorilta (polttoaineiden poltto ja niiden tuotanto ja jakelu)
- 11 % maataloudesta (eläinten ruuansulatuksen, lannankäsittelyn sekä maatalousmaan metaani- (CH₄) ja dityppioksidi (N₂O-päästöt)
- 6 % LULUCF-sektorilta (maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous)
- 6 % teollisuusprosesseista (teollisuusprosesseista vapautuvat, raaka-aineiden käytöstä aiheutuvat päästöt)
- 3 % jätehuollosta (kiinteän jätteen ja jäteveden käsittely, esimerkiksi kaatopaikat ja kompostointi)
- 2 % kansainvälisestä lentoliikenteestä ja merenkulusta [4]
Päästöt kasvavat etenkin kehittyvissä maissa
Neljä eniten kasvihuonekaasuja tuottavaa maata tai maaryhmää tuottaa yli puolet maailman kasvihuonekaasupäästöistä (taulukko 1). Seuraavaksi eniten päästöjä tuottavat Venäjä (4,9 %) ja Japani (2,7 %) sekä kansainvälinen lentoliikenne ja merenkulku (2,6 %) (kuva 1). [1]
|
Taulukko 1. Maailman neljä suurinta kasvihuonekaasujen tuottajaa, niiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 2010-2019 sekä päästöjen kehitys. Luvut eivät sisällä maankäytön muutoksista syntyneitä päästöjä. [1] |
||
| Maa/maaryhmä |
Osuus maailman CO2- päästöistä |
Päästökehitys |
| Kiina | 26 % |
Päästöt kasvavat edelleen, kasvua keskimäärin 2,4 % vuodessa viime vuosikymmenen aikana ja 3,1 % vuonna 2019. |
| Yhdysvallat | 13 % |
Päästöt olleet hienoisessa laskussa, keskimäärin -0,4 % vuodessa viime vuosikymmenen aikana ja -1,7 % vuonna 2019. |
| EU-27 + UK | 8,6 % |
Päästöt laskeneet tasaisesti keskimäärin -1,5 %:n vuosivauhtia viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2019 laskua oli enemmän, -3 %. |
| Intia | 7,1 % |
Päästöt kasvavat nopeasti: kasvua keskimäärin 3,3 % vuodessa viime vuosikymmenen aikana ja 1,4 % vuonna 2019. Päästöjen hitaampi kasvu vuonna 2019 johtui mm. lisääntyneestä vesivoiman käytöstä ennätyksellisten monsuunisateiden vuoksi sekä talouden heikommasta kasvusta.
|
Kehittyvissä maissa päästöt kasvavat nopeimmin, kun taas monissa teollisuusmaissa päästöjen kasvu on tasoittunut tai päästöt ovat lähteneet laskuun. 2000-luvulta lähtien Kiinan osuus maailman energiankulutuksesta ja siten myös kasvihuonekaasupäästöistä on kasvanut nopeasti (kuva 1). [5]
Kuva 1. Fossiilisista energialähteistä peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen kehitys maailmassa 1960–2017. Pystyakseli kuvaa hiilidioksidipäästöjä gigatonneina (Gt CO2), vaaka-akselilla on vuodet. OECD-maiden päästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 lähtien 5 prosenttia, kun samaan aikaan OECD:n ulkopuolisten maiden päästöt ovat yli kaksinkertaistuneet. [5]
© Global Carbon Project
Jos tarkastellaan kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohti, korkeimmat päästöt ovat Yhdysvalloissa, jonka jälkeen tulevat Venäjä ja Japani. Kiinan päästöt asukasta kohti ovat ylittäneet Euroopan unionin päästöt asukasta kohti. Intiassa päästöt ovat noin kahdeksasosa Yhdysvaltojen päästöistä (kuva 2). [1]
Kuva 2. Kasvihuonekaasupäästöt suurimmissa päästäjämaissa hiilidioksidiekvivalenttitonneina asukasta kohti tarkasteltuina vuosina 1990–2018. [1]
© UNEP
Kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat useista kaasuista
Lämmitysvaikutukseltaan merkittävin kasvihuonekaasu on pitkällä aikavälillä hiilidioksidi (CO₂), josta valtaosa on peräisin fossiilisten polttoaineiden – öljyn, kivihiilen ja maakaasun – käytöstä. [6]
Pariisin ilmastosopimuksessa säädeltäviä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidin lisäksi metaani (CH₄), dityppioksidi (N₂O) sekä niin sanotut F-kaasut, joita ovat fluorihiilivedyt (HFC), perfluorihiilivedyt (PFC), rikkiheksafluoridi (SF₆) ja typpitrifluoridi (NF₃). [7] Niiden päästömäärät summataan muuntamalla kunkin kaasun päästö hiilidioksiekvivalenteiksi (CO₂-ekv.).