Osallistu käyttäjäkyselyyn!

Vastaamalla Webropol-kyselyyn autat meitä kehittämään Ilmasto-opasta vastaamaan paremmin tarpeitasi.

Avaa kysely →

Ilmastonmuutoksen hillintä on globaali ja kansallinen tehtävä

Artikkeli

Ihmisperäiset kasvihuonekaasupäästöt jatkavat kasvuaan. Valtaosa päästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Päästöjen hillintä on sekä maailmanlaajuinen että kansallinen ja paikallinen tehtävä. Hiilinielujen ylläpito ja kasvattaminen on myös olennainen osa ilmastonmuutoksen hillintää.

Ihmisperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat yhä kasvussa

Ihmiskunta lisää kaiken aikaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrää. Lämmitysvaikutukseltaan merkittävin kasvihuonekaasu on hiilidioksidi (CO₂), josta valtaosa on peräisin fossiilisten polttoaineiden – öljyn, kivihiilen ja maakaasun – käytöstä. Maailmanlaajuiset ihmisperäiset kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2021 yhteensä 52,8 gigatonnia (= 52 800 miljoonaa tonnia) CO₂-ekvivalentteina ilman maankäytön muutoksista aiheutuvia päästöjä. [1]

Suomen päästöt ovat pääsääntöisesti laskeneet

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vuodesta 2010 lähtien laskeneet noin 75 miljoonasta hiilidioksidiekvivalenttitonnista noin 45,8 miljoonaan tonniin vuonna 2022. Lukuun sisältyvät maankäytön muutoksista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Vaikka päästöjen suunta on ollut pääsääntöisesti laskeva, joinakin vuosina päästöt ovat myös nousseet. Lähes kolme neljäsosaa Suomen päästöistä on peräisin energiasektorilta. [2]

Hiilen globaalit nielut säätelevät hiilen kiertoa

Hiili on luonnossa jatkuvassa kierrossa eri varastojen välillä. Kun ilmaan tuotetaan uutta hiilidioksidia, hiilen luonnollinen kiertokulku jakaa hiilen ilmakehän, valtamerten, kasvipeitteen ja maaperän kesken. Arviolta noin 46 prosenttia ihmiskunnan viime vuosikymmenellä tuottamasta hiilidioksidista on jäänyt ilmakehään, vajaat 30 prosenttia on sitoutunut valtameriin ja noin 31 prosenttia kasvillisuuteen ja maaperään [3].

Ilmaston lämmetessä maapallon nielujen kyky sitoa ja varastoida hiiltä saattaa heikentyä, mikä voi osaltaan nopeuttaa hiilidioksidin kertymistä ilmakehään. [3]

Metsien hiilinielu on Suomessa pienentynyt

Suomessa metsät toimivat merkittävänä hiilen nieluna. Suomen metsien nettohiilinielu eli ilmakehästä metsiin sitoutuvan hiilidioksidin määrä vaihtelee vuosittain, riippuen muun muassa hakkuiden määrästä. 2010-luvulla metsien hiilinielu on pienentynyt selvästi verrattuna 1990- ja 2000-luvun tasoon, ja aleneva kehitys on jatkunut. Syynä nielun pienenemiseen ovat lisääntyneet hakkuut, puuston kasvun aleneminen ja metsien maaperäpäästöjen lisääntyminen. [4]

  • United Nations Environment Programme UNEP. 2022. Emissions Gap Report 2022: The Closing Window – Climate crisis calls for rapid transformation of societies. Nairobi. https://www.unep.org/emissions-gap-report-2022
  • Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-6049. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 11.9.2023]. https://www.stat.fi/tilasto/khki
  • Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). 2021. Climate Change 2021: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Masson-Delmotte, V., Zhai, P., Pirani, A., Connors, S.L., Péan, C., Berger, S., Caud, N., Chen, Y., Goldfarb, L., Gomis, M.I., Huang, M., Leitzell, K.,, Lonnoy, E., Matthews, J.B.R., Maycock, T.,K., Waterfield, T., Yelekçi, O., Yu, R. & Zhou, B. (eds.). Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA, 2391 pp. https://doi.org/10.1017/9781009157896
  • Soimakallio, S. & Pihlainen, S. 2023. Metsänielujen kehityssuunnat vuosina 2021–2025 ja suhde EU-velvoitteisiin sekä ohjauskeinot nielujen vahvistamiseksi. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/2023. Suomen ympäristökeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5570-3

Tuottajatahot