Ilmastonmuutos uhkaa saamelaiskulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja Suomessa
Saamelaisten kotiseudut kattavat Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosia ja Kuolan niemimaan Venäjällä. Pohjois-Suomessa ilmaston on ennustettu lämpenevän muuta maata nopeammin, joten saamelaiset kohtaavat ilmastonmuutoksen vaikutukset muuta väestöä aiemmin ja eri tavoin. Saamelaiskulttuurin tiivis suhde luontoon tekee vaikutuksista vakavia.
Saamelaisten kotiseutualue sijaitsee pohjoisimmassa Lapissa
Suomessa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvia henkilöitä ja heidän alaikäisiä lapsiaan on noin 11 000 [1]. Saamelaisten kotiseutualuetta ovat Suomessa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue. Yli 60 % Suomen saamelaisista asuu nykyään perinteisten saamelaisalueiden ulkopuolella. Saamelaisilla on kotiseutualueellaan Suomessa itsehallinto kieltään ja kulttuuriaan koskevien asioiden osalta. Itsehallinnollisia tehtäviä hoitaa vaaleilla valittava parlamentti, Saamelaiskäräjät. [2]
Suomen lisäksi saamelaisia asuu Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Kaikki neljä maata kattavaa saamelaisten elinaluetta kutsutaan saamen kielellä Sápmiksi ja suomeksi nimellä Saamenmaa. [2]
Suomessa toimii saamelainen ilmastoneuvosto, jonka tehtävä on tuottaa tietoa ilmastonmuutoksesta saamelaisen perinteisen tiedon ja tutkitun tiedon näkökulmasta. Saamelainen ilmastoneuvosto on riippumaton tiedepaneeli [3].
Ilmastonmuutos muuttaa ympäristöä nopeammin Pohjois-Suomessa
Ilmastonmuutoksen myötä lämpötilojen kaikkialla maailmassa odotetaan nousevan. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella tämä muutos voi olla jopa neljä kertaa nopeampaa kuin muualla maailmassa [4].
Lämpötilojen nousun voimakkuus riippuu mm. kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä [5]. Saamelaisten kotiseutualueella ilmasto on jo lämmennyt 2–3 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan [6], ja lämpötilojen nousun ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa. Pohjois-Suomessa lämpötila tulee kohoamaan etenkin talvisin. Myös vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella erityisesti talvella ja sateiden tulevan entistä useammin vetenä. [5]
Keskimääräisten lämpötilojen nousun lisäksi lämpötilojen vaihtelun on koettu lisääntyneen saamelaisalueilla, ja juuri lämpötilan ja olosuhteiden äärivaihteluiden on tunnistettu aiheuttavan haasteita elinkeinoille ja kulttuurille. Äärivaihtelut luovat uusia riskejä, vähentävät ennustettavuutta ja vaikeuttavat varautumista. [6]
Ilmastonmuutoksen seurauksena esimerkiksi männyt ja pensaat leviävät yhä pohjoisemmaksi. Metsittyminen ja pensaiden lisääntyminen vaikeuttavat ihmisten ja porojen liikkumista. Alueelle on levinnyt vieras- ja tulokaslajeja, kuten horsma, jonka on havaittu korvanneen alueen perinteistä kasvillisuutta ja vieneen elintilaa poroille tärkeiltä laidunkasveilta. Ympäristönmuutoksia on jo tunnistettu ja niillä on suuria vaikutuksia saamelaisten elinkeinoihin ja kulttuuriin. [7]
Poronhoidossa totutaan uuteen normaaliin
Pohjoisen muuttuvilla ilmasto- ja sääolosuhteilla on ja tulee olemaan suuri merkitys saamelaisten perinteiselle poronkasvatuskulttuurille. Poronhoidolla on suuri taloudellinen merkitys koko saamelaisalueella ja se mahdollistaa useiden saamelaisperheiden toimeentulon ja asumisen kotiseutualueellaan [8]. Ilmastonmuutoksen on jo koettu hankaloittaneen porotyötä, paimennusta ja laiduntamista [6].
Porotalouden vuosittainen rytmi on sopeutunut totuttuihin sääolosuhteisiin ja pohjaa porojen luontaiseen vuodenkiertoon. Ilmastonmuutos muuttaa tavallisia vuodenaikojen sääoloja, millä on haitallisia sekä hyödyllisiä vaikutuksia porotalouteen. Olosuhteiden muutos ja epävarmuus vaikuttaa suoraan poron ravinnonsaantiin, terveyteen ja hyvinvointiin [9]. Poronhoidossa on esimerkiksi alettu hyödyntää porojen lisäruokintaa luonnollisen ravinnonsaannin vaikeuduttua [7].
Elinkeinoelämän lisäksi poronhoito on olennainen osa saamelaista yhteiskuntaa ja kulttuuria ja sillä on tärkeä merkitys saamelaisen kulttuurin ja saamen kielten säilymiselle. [8] Lumeen ja porojen paimentamiseen liittyvän sanaston käyttö voi vähentyä tai sanat kadota kielestä kokonaan [10]. Lisäksi poronhoito on tärkeässä osassa saamelaisen yhteisöllisyyden ja identiteetin ylläpitäjänä sekä vuodenkierron rytmittäjänä [9].
Perinteiset saamelaiset elinkeinot ovat alkaneet sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Esimerkiksi matkailupainotteinen porotyö mahdollisesti laajenee tulevaisuudessa, mikä toisi lisätuloja, joilla rahoittaa lisääntyvät poronhoitokulut. Joka tapauksessa on odotettavissa, että porotyömalleja, tietoja ja taitoja katoaa sopeutumisessa. [7]
Kuva 1. Poronhoidolla on tärkeä merkitys saamelaisessa kulttuurissa.
© Riku Lumiaro
Ympäristönmuutokset vaikuttavat perinteiseen luonnovarojen hyödyntämiseen
Luonnonvarojen hyödyntäminen on tärkeä saamelaisten elinkeino, mutta myös osa kulttuurillista luontosuhdetta ja perinteitä. Eläinlajit tulevat siirtymään ilmastonmuutoksen myötä pohjoisemmaksi, mikä voi tuoda uudenlaista riistaa saamelaisten metsästysmaille. Saamelaisten pääpyyntieläimiä ovat hirvi, riekko ja kiiruna. Metsäkanalintujen ja hirven metsästyspaine voi siirtyä saamelaisten kotiseutualueelle muualta Suomesta ja riekon osalta metsästyspaineen on havaittu jo kasvaneen. [7]
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös pohjoisen kalakantoihin ja kalastukseen saamelaisalueille. Lajeja leviää uusille alueille ja lämpimässä viihtyvät lajit menestyvät. Kylmään sopeutuneet kalalajit, erityisesti lohikalakannat, taantuvat ja niiden hyvinvointi heikkenee. [7]
Keräily ja marjanpoiminta liittyvät saamelaiseen luontosuhteeseen ja kasveja kerätään lääkkeeksi sekä säilötään käsitöitä ja kauneudenhoitoa varten. Ilmastonmuutos vaikuttaa keräilyyn tekemällä olosuhteista epävakaampia. Marjasatoihin vaikuttavat ennen kaikkea alkukesän sääolosuhteet kuten sadanta, kuivuus, tuulisuus ja keruuajan lämpötila. [7]
Ilmastonmuutokseen sopeutumista helpottaa elinkeinojen moninaisuus. Perinteiset elinkeinot, kuten porotalous, kalastus, metsästys, marjastus ja käsityöt ovat kuitenkin riippuvaisia luonnonvarojen hyödyntämisestä. Saamelaiselinkeinojen harjoittamisedellytysten tukeminen tulevaisuuden ilmastossa on ratkaiseva tekijä saamelaiskulttuurin säilymiseksi. [7]
Saamelaisten perinteinen käsityö, duodji, on myös alttiina ilmastomuutoksen aiheuttamille muutoksille. Esimerkiksi kenkäheininä käytetyt heinät eivät välttämättä kasva samoilla tutuilla paikoilla ja samoihin aikoihin kuin aiempina vuosina. Myös porojen nahan, luiden ja muiden materiaalien käsittely muuttuu ja vaikeutuu vaihtelevassa ilmastossa. [7]
Ilmastonmuutoksen hillintä ja yhteiskunnalliset muutokset lisäävät painetta maankäytölle
Saamelaisten kotiseutualueelle kohdistuu kasvavaa painetta muusta yhteiskunnasta ja elinkeinoista [11], ja vihreän siirtymän sekä ilmastonmuutoksen hillinnän myötä maankäytön muutosten paineet voimistuvat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa [7].
Tuulivoimapuistot haittaavat poronhoitoa ja porojen on havaittu välttelevän tuulivoima-alueita. Liikenteen ja yhteiskunnan vihreän siirtymän hankkeet tarvitsevat metalleja, mikä lisää painetta avata uusia kaivoksia. Kaivosten on todettu vaikuttaneen merkittävästi porojen laitumiin. Laitumet ovat kutistuneet ja pirstoutuneet, niiden kuluminen on lisääntynyt ja porojen käyttäytyminen on muuttunut. [7]
Myös muut elinkeinot, kuten metsätalous ja matkailu kilpailevat maa-alasta perinteisten saamelaisten elinkeinojen kanssa [7]. Metsätaloutta rajoitetaan saamelaisten kotiseutualueilla, mutta Lapin matkailun ja luonnonvarojen hyödyntämisen merkityksen ennakoidaan lisääntyvän tulevaisuudessa [12].
Suomen ja Ruotsin liityttyä Natoon koko Saamenmaa Kuolan niemimaata lukuun ottamatta on yhtenäinen sotilaallisen varautumisen alue. Tämä on lisännyt paineita yli rajojen tehtäville valmiustoimille. Saamelaisten näkökulmasta korostuu huoli, että pitkään käytössä olleet neuvottelu- ja yhteistoimintamenettelyt sivuutetaan maanpuolustusta koskevissa päätöksissä. Samalla kilpaileva maankäyttö kuormittaa perinteisiä elinkeinoja ja kaventaa niille käytössä olevaa käytännössä tilaa [13]. Yhdessä ilmastonmuutoksen tuomien ympäristöön kohdistuvien muutosten kanssa nämä yhteiskunnan muutoksesta johtuvat paineet lisäävät saamelaisten elinkeinojen ja kulttuurin haasteita [7].
Ilmastonmuutos haastaa perinteisen tiedon perustaa ja hyvinvointia
Muiden alkuperäiskansojen tapaan saamelaiset ovat pitkään hyötyneet kokemusperäisestä, kattavasta luonnontuntemuksesta toimintansa ohjenuorana. Perinteiseen saamelaiseen elämäntapaan kuuluu läheinen yhteys luontoon. Ilmastonmuutos on kuitenkin jo nyt muuttanut sääolosuhteita niin, että perinteiset kokemukset ja tiedot eivät aina pidä paikkaansa. [14]
Ilmastonmuutoksen vaikutukset perinteisiin elinkeinoihin, kulttuuriin ja luontoon heikentävät saamelaisten hyvinvointia ja terveyttä [6]. Perinteisten ruokailu- ja liikuntatottumusten muutokset, ilmansaasteet sekä uudet bakteerit ja virukset heijastuvat fyysiseen terveyteen, samalla kun ympäristön muutokset ja kulttuuriperinnön heikkeneminen kuormittavat mielenterveyttä [10]. Ilmastonmuutoksen tulevaisuuden vaikutusten ennakoinnin merkitys korostuu, jotta vaikutuksiin voidaan vastata suunnitelmallisesti eikä vain reagoiden [7].