Suomen tulevan ilmaston ennustedata Paituli-palvelussa
Suomen tulevan ilmaston keskilämpötila ja sademäärä sekä niiden muutokset on laskettu vuoteen 2085 saakka käyttäen SSP-skenaarioita.
Ilmaston lämmetessä sademäärien arvioidaan Suomessa kasvavan ja rankkasateiden voimistuvan. Suhteellisesti muutos on suurempi talvella kuin kesällä, samoin pohjoisessa se on hieman voimakkaampi kuin etelässä. Vuosisadan lopun talvina sadetta eri olomuodoissaan tulee noin 5-30 prosenttia nykyistä enemmän, kun taas kesällä muutos on todennäköisesti melko pieni.
Ilmaston lämmetessä sademäärät kasvavat Suomessa kuluvalla vuosisadalla jonkin verran [1], [2], [3]. Muutos tapahtuu kuitenkin hitaasti, ja aivan lähivuosikymmeninä ilmastonmuutoksen vaikutus ei välttämättä tule kunnolla esiin, sillä sademäärät vaihtelevat luontaisesti paljon [1], [4], [5]. Tulevaisuuden sademääriä on arvioitu pääasiassa maailmanlaajuisten ilmastomallien avulla.
Noin vuoteen 2020 saakka sademäärät kasvavat lähes yhtä nopeasti kaikkien skenaarioiden eli kasvihuonekaasupäästöjen mahdollisten kehityskulkujen mukaan (kuva 1). Vuosisadan puolivälin vaiheilla vuotuinen sademäärä olisi keskimäärin noin 6–11 prosenttia suurempi kuin jaksolla 1981–2010. [1]
Vuosisadan jälkipuolen sadeolot riippuvat huomattavasti kasvihuonekaasujen päästöjen suuruudesta. Pienten päästöjen vaihtoehdonkin (RCP2.6-skenaario) mukaan sademäärä kasvaisi vuosisadan loppuun mennessä noin 6 prosenttia. Melko pienten (RCP 4.5) tai melko suurten päästöjen skenaariossa (RCP6.0) sademäärä kasvaisi noin 11–12 prosenttia. Päästöjen jatkuva kasvu (RCP8.5-skenaario) runsastuttaisi sateita noin 20 prosentilla. [1] Tällöin Suomessa sataisi saman verran vettä kuin nykyään monin paikoin Englannissa.
Todennäköisesti sademäärät kasvavat ja rankkasateet voimistuvat tulevaisuudessa kaikkina vuodenaikoina, mutta sademäärän vuosienvälinen vaihtelu saattaa jossain määrin kasvaa. [4] Sademäärien arvioituja muutoksia eri kuukausina on esitetty kuvassa 2.
Sademäärät kasvavat suhteellisesti eniten talvella. Vuosisadan lopulle tultaessa talvella sataa, skenaariosta riippuen, noin 7–30 prosenttia (mallitulosten keskiarvo) enemmän kuin jaksolla 1981–2010 [1]. Lisäksi talviset sadepäivät yleistyvät, eli sadetta saadaan eri olomuodoissaan entistä useampana päivänä [4], [5]. Myös pisimmät sateettomat poutajaksot lyhenevät hieman, noin 10 prosenttia [4]. Talven kokonaissademäärä on silti jatkossakin pienempi kuin kesän.
Talvella kovimmat sateet myös voimistuvat suhteellisesti eniten, mutta suurin osa rankkasateista saadaan jatkossakin kesällä [5], [4]. Koska lämpötilat kohoavat, niin entistä suurempi osa talven sateista saadaan tulevaisuudessa vetenä [5].
Suurimmat sademäärät saadaan jatkossakin kesällä. Ilmastonmuutoksen seurauksena kesän sademäärä todennäköisemmin kasvaa kuin vähenee: arvioiden mukaan vuosisadan lopulle tultaessa kasvua on odotettavissa noin 5–10 prosenttia (mallitulosten keskiarvo) jaksoon 1981–2010 verrattuna [1]. Syynä tähän on sateiden voimistuminen [3]. Vaikka rankkasateet voimistuvat kesällä suhteellisesti vähemmän kuin talvella, rankimmat sateet esiintynevät edelleen kesällä ja alkusyksystä. [5] Kesällä kovimmat rankkasateet voivat voimistua 10–25 % [6].
Tulevaisuuden kesinä sadepäivien määrä sinänsä näyttäisi pysyvän suurin piirtein ennallaan [5], [4]. Myöskään sateettomien poutajaksojen pituudet eivät arvioiden mukaan muutu merkittävästi [4].
Vaikka sateisiin liittyvät muutokset ovat selvimpiä talvella, niin ilmastonmuutos todennäköisesti lisää sademääriä myös keväällä ja syksyllä. Sen sijaan ilmastomallien antamat tulokset sadepäivien määrän muuttumisesta vaihtelevat [3], [4]. Mallien mukaan on myös vielä hieman epäselvää, pitenevätkö vai lyhenevätkö sateettomat poutajaksot [3], [6]. Keväiset ja syksyiset rankkasateet sen sijaan voimistuvat tulevaisuudessa [3].
Maantieteellisesti sademäärät näyttävät kasvavan hieman nopeammin Pohjois-Suomessa kuin etelässä (taulukko 1). Pohjoisessa sademäärät kasvavat kaikkina vuodenaikoina mutta huomattavimmin talvella. Myös sadepäivien määrä on arvioiden mukaan lisääntymässä, kesää lukuun ottamatta. Sateettomat poutajaksot taas ovat maan pohjoisosissa pääsääntöisesti lyhenemässä. [3]
Etelä-Suomessa sademäärä pysyy kesällä lähes ennallaan, mutta kaikkina muina vuodenaikoina sateet lisääntyvät [3]. Sadepäivien määrä lisääntyy etelässä talvella, mutta kesällä sadepäivät saattavat jopa ehkä hieman vähentyä [4]. Samoin poutajaksot lyhenevät talvella, kun taas muina vuodenaikoina niiden pituus muuttuu vain vähän ja kesällä pisimmät poutajaksot saattavat jopa hieman pidentyä. [3], [4].
Rankkasateet voimistuvat sekä pohjoisessa että etelässä kaikkina vuodenaikoina.[3], [4].
Taulukko 1. Suuntaa-antava kuvaus sateisiin liittyvistä muutoksista Etelä- ja Pohjois-Suomessa vuosisadan lopulle tultaessa vuodenajoittain (talvi: joulu-helmikuu, kevät: maalis-toukokuu, kesä: kesä-elokuu, syksy: syys-marraskuu. Ennallaan-merkintä tarkoittaa, että ilmiössä ei odoteta tapahtuvan merkittävää muutosta. [3] ja [6] päivitettynä (Taulukko PNG-kuvana) | ||||||
Muuttuja | Alue | Talvi | Kevät | Kesä | Syksy | Vuosi |
Keskimääräinen sademäärä | Pohjois-Suomi | kasvaa huomattavasti | kasvaa | kasvaa | kasvaa | kasvaa |
Etelä-Suomi | kasvaa | kasvaa | ennallaan | kasvaa | kasvaa | |
Sadepäivien määrä | Pohjois-Suomi | lisääntyy | ennallaan | ennallaan | lisääntyy | lisääntyy |
Etelä-Suomi | lisääntyy | ennallaan | ennallaan | ennallaan | lisääntyy | |
Rankkasateiden voimakkuus | Pohjois-Suomi | lisääntyy | lisääntyy | lisääntyy | lisääntyy | lisääntyy |
Etelä-Suomi | lisääntyy | lisääntyy | lisääntyy | lisääntyy | lisääntyy | |
Sateettomien poutajaksojen pituus | Pohjois-Suomi | lyhenee | ennallaan | ennallaan | lyhenee | lyhenee |
Etelä-Suomi | lyhenee | ennallaan | ennallaan | ennallaan | ennallaan |
Haastateltava: Erikoistutkija Kirsi Jylhä, Ilmatieteen laitos. Lisätietoja videosta täältä >>
Suomen tulevan ilmaston keskilämpötila ja sademäärä sekä niiden muutokset on laskettu vuoteen 2085 saakka käyttäen SSP-skenaarioita.
Sademäärän toistuvuustasot eri säähavaintoasemilla.
Päivitetty Suomen Akatemian rahoittamassa PLUMES-hankkeessa.