Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tärkeää varautua helteisiin

Tarve helteisiin varautumiselle tiedostetaan, mutta vielä on paljon tehtävää

Helteet vaikuttavat monin tavoin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. Ne kuormittavat palvelujen tuotantoa sairaaloissa, hoivalaitoksissa ja kodeissa. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät hellejaksot lisäävät kuolleisuutta, sairastavuutta ja hoidon tarvetta erityisesti riskiryhmillä, kuten iäkkäillä, lapsilla ja pitkäaikaissairailla. [1] Helteet kuormittavat myös terveydenhuollon työntekijöitä ja heikentävät heidän toimintakykyään [2].

Sään ääri-ilmiöt voivat häiritä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoa. Palvelut ovat riippuvaisia yhteiskunnan infrastruktuurista, kuten vesihuollosta, sähkön- ja lämmönjakelusta, tieverkostosta ja tietoyhteyksistä. Sään ääri-ilmiöt, kuten helteet, myrskyt, rankkasateet, kuivuus ja tulvat, voivat aiheuttaa häiriöitä infrastruktuurin toiminnassa. [1] Ilmiöitä voi esiintyä myös samanaikaisesti, mikä lisää mahdollisia haittavaikutuksia.

Terveydenhuollon hoitolaitoksissa ollaan yleisesti tietoisia, että ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin helteisiin pitää varautua. Asia nähdään myös tärkeänä. Tietoisuus ei kuitenkaan ole kaikkialla johtanut käytännön toimiin. [3]

Helteiden vaikutusten vähentämisessä tarvitaan varautumissuunnitelmia ja ohjeita

Hoitolaitoksella on tärkeää olla suunnitelma siitä, millaisilla toimenpiteillä helteisiin varaudutaan sekä etukäteen että helteen aikana. Suunnitelmassa tulisi muun muassa nimetä vastuuhenkilöt eri toimenpiteille sekä antaa ohjeita siitä, miten korkean riskin asukkaat tai potilaat tunnistetaan. Lisäksi suunnitelmassa tulisi ohjeistaa, miten henkilökunnan riittävyys varmistetaan hellejakson aikana. [4]

Helteisiin sopeutumisessa auttaa, jos sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä on erikseen koulutettu helteiden haittavaikutuksista. Erityisesti työntekijöitä tulisi ohjeistaa, miten potilaita, asiakkaita tai asukkaita voidaan näiltä vaikutuksilta suojata. [4] Vain noin kolmasosassa sairaaloista on laadittu henkilökunnalle kirjallinen ohjeistus potilaiden suojaamiseksi kuumuuden vaikutuksilta. [3]

Helteiden aikana tulisi käyttää eri jäähdytyskeinoja

Hellejakson aikana haittavaikutuksia voidaan vähentää esimerkiksi perustamalla mahdollisuuksien mukaan viileitä tiloja. Lisäksi toimitiloissa voidaan käyttää passiivisia ja aktiivisia jäähdytyskeinoja toimitiloissa. Esimerkki passiivisesta jäähdytyksestä on ikkunoiden suojaaminen verhoilla, kaihtimilla tai suojakalvoilla. Aktiivisella jäähdytyksellä tarkoitetaan tilojen koneellista viilentämistä. Mahdollisuudet tilojen koneelliseen jäähdytykseen vaihtelevat huomattavasti eri toimipaikkojen välillä. Monissa koneellista jäähdytysmahdollisuutta ei ole lainkaan, tai se on vain osassa tiloista. [3]

Potilaita voidaan viilentää muun muassa tuulettimilla, sopivalla vaatetuksella, kylmäkääreillä ja suihkuilla. Potilaiden kotiuttamisessa on helteen aikana tarpeen käyttää erityistä harkintaa. Myös työntekijöiden riittävistä tauoista, nesteytyksestä ja viilentämisestä huolehtiminen on osa sopeutumista. [5]

Myös hoitolaitosten ulkopuolella olevat haavoittuvat ryhmät tulisi ottaa varautumisessa huomioon

Helleaaltoihin sopeutumista tarvitaan myös hoitolaitosten ulkopuolella, koska osa palveluista toteutetaan asiakkaiden kotona. Haavoittuvien ryhmien tunnistaminen onkin olennainen osa sopeutumista. [1]

Sosiaalipalveluita käyttävillä on usein vähemmän voimavaroja ja mahdollisuuksia toimia muuttuvissa tilanteissa. Siksi heikossa asemassa olevat ihmiset voivat olla alttiimpia ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksille. [1]

Sosiaalipalveluihin on kerääntynyt paljon paikallistuntemusta ja tietoa haavoittuvassa asemassa olevista ihmisryhmistä alueella sekä heidän tarpeistaan. Tämä tieto voi olla tärkeää, kun suunnitellaan ja arvioidaan sopeutumistoimenpiteitä. [1]

Hellevaroitukset tukevat varautumista helteisiin

Ilmatieteen laitoksen antamat hellevaroitukset [6] tukevat sopeutumistoimia, mutta esimerkiksi sairaaloista vain noin puolet huomioi varoitukset toiminnassaan. Lisäksi vain noin kolmasosa hoitolaitoksista on huomioinut helteen vaikutukset valmiussuunnitelmassaan. [3]

Hellevaroituksiin ei toistaiseksi sisälly viranomaisten suunnitelmallisia varautumistoimia tai tiedottamista [3]. Onkin ehdotettu, että varoituksia kehitettäisiin niin, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat saisivat automaattisesti tiedon varoituksesta ja viranomaisten toimintaohjeista. Lisäksi on ehdotettu, että terveyshaittojen ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet sidottaisiin yhteen hellevaroitusjärjestelmän kanssa. [1], [3]

Sairaaloiden ja hoitolaitosten hellevarautumista voidaan edistää kaupunkisuunnittelu - ja rakentamisratkaisuilla

Kaupunkien ja rakennusten suunnittelulla on huomattava vaikutus siihen, kuinka korkeiksi lämpötilat rakennusten, esimerkiksi sairaaloiden ja hoitolaitosten sisällä ja kaupungeissa ylipäätään nousevat. [7] Näissä ratkaisuissa on kyse pitkän aikavälin sopeutumistoimista, joita tekevät ensisijaisesti muut kuin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat.

Kaupunkisuunnittelussa esimerkiksi viheralueet ja rakennusten välittömässä läheisyydessä oleva kasvillisuus viilentävät ja varjostavat rakennuksia. Rakennusten kuumenemista taas voidaan estää muun muassa viherkatoilla sekä erilaisilla heijastavilla pinnoilla. [7]

Suomessa valmistellaan kansallista toimintasuunnitelma hellehaittojen ehkäisemiseksi

Suomessa valmistellaan kansallista toimintasuunnitelmaa helteiden terveyshaittojen ehkäisemiseksi [8]. Vastaavanlainen suunnitelma on laadittu useissa Euroopan maissa [9], [10].

Toimintasuunnitelmassa voidaan esittää lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä helteiden terveyshaittojen vähentämiseksi. Sillä myös ohjataan alueellisen ja paikallisen tason varautumista eri toimialoilla. [3], [1]

Myös muihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin pitäisi toimialalla varautua

Helteiden lisäksi myös muut ilmastonmuutoksen myötä muuttuvat olosuhteet ja niiden vaikutukset heijastuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Siten ne aiheuttavat tarvetta toimialan omille sopeutumistoimille.

Esimerkiksi liukkaan kelin päivät ja liukastumistapaturmat lisääntyvät, mikä voi ajoittain ruuhkauttaa päivystysyksiköitä [1]. Riski veteen liittyville epidemioille kasvaa, kun sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja talvet leudontuvat [11]. Puutiaisten esiintyvyys lisääntyy ilmaston lämmetessä, ja myös niiden levittämien tautien tapaukset lisääntyvät. Tämä voi aiheuttaa tarvetta päivittää kansallista rokotusohjelmaa ja alueellisia rokotussuosituksia. Ilmastonmuutos voi myös lisätä mielenterveyden haasteita. [1]

Tarkistuslista sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille

Seuraavan kysymyslistan avulla voidaan tunnistaa keskeisiä keinoja helteisiin sopeutumiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa.