Maatalouden mahdollisuudet muuttuvat ilmaston muuttuessa

Artikkeli

Maataloustuotanto muuttuu ilmaston lämpenemisen myötä. Lämpötilan nousun vaikutukset maatalouteen vaihtelevat alueellisesti sekä maailman että Suomen tasolla. Ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa parantaa suomalaisen maatalouden tuottavuutta, jos muutokseen osataan sopeutua eli varautua oikein.

Ilmastonmuutoksesta on maataloudelle sekä hyötyä että haittaa

Ilmastonmuutos vaikuttaa maatalouteen eli peltoviljelyyn, karja- ja puutarhatalouteen kaikkialla maailmassa. Vaikutukset vaihtelevat alueittain ja ulottuvat hyödyistä haittoihin. Maltillisen lämpötilan nousun on arvioitu kasvattavan ruoan tuotantomahdollisuuksia maailmanlaajuisesti, mutta liika lämpö ja sään ääri-ilmiöt saattavat kuitenkin aiheuttaa haittaa maataloudelle. Ottamalla käyttöön erilaisia keinoja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voitaisiin merkittävästi vähentää ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia ja vastaavasti lisätä kykyä hyötyä positiivisista vaikutuksista. [1]

Suomen maataloustuotanto voi kasvaa, jos muutoksiin varaudutaan

Suomen sijainti lämmittävän Golf-virran vaikutuspiirissä mahdollistaa asemamme maailman pohjoisimpana laaja-alaista kasvinviljelyä harjoittavana maana. Suomessa ilmaston lämpeneminen pidentää kasvu- ja laidunkautta, mikä voi parantaa maatalouden mahdollisuuksia (kuva 1) mutta samalla suosia kasvitautien ja -tuholaisten ja eläintautien leviämistä. Myös puutarhatalouden kannattavuus saattaa tulevaisuudessa kasvaa huomattavasti. Pidentyvän kasvukauden ja keväiden lämpenemisen hyödyt riippuvat kuitenkin siitä, miten sateet jakautuvat vuodenaikojen kesken. Suomesta voi tulla nykyistä tuottavampi maatalousmaa, jos muutoksiin varaudutaan esimerkiksi jalostamalla muuttuviin olosuhteisiin sopivia kasvilajikkeita ja kehittämällä viljelytekniikoita. [2][3], [4], [5],  [6]

Kuva 1. Pellon kevätmuokkausta Sääksmäellä. Ilmaston lämpeneminen pidentää kasvukautta Suomessa, joka mahdollistaa viljelytoimenpiteiden aloittamisen aikaisemmin kuin ennen.

© Jouko Lehmuskallio, Ympäristöhallinnon kuvapankki

 

  • Porter, J. R., Xie, L., Challinor, A. J., Cochrane, K., Howden, S. M., Iqbal, M. M., Lobell, D. B. & Travasso, M. I. 2014. Food Security and Food Production Systems. (7.2.1. Food Production Systems). In: IPCC. 2014. Climate Change 2014: Impacts, Adaptation and Vulnerability. Part A: Global and Sectoral Aspects. Contribution of Working group II to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Barros, V. R., Field, C. B., Dokken, D. J., Mastrandrea, M. D., Mach, K. J., Bilir, T. E., Chatterjee, M., Ebi, K. K., Estrada, Y. O., Genova, R. C., Girma, B., Kissel, E. S., Levy, A. N., MacCracken, S., Mastrandrea, P. R. & White L. L. (eds.) ] Cambridge University Press, Cambridge, UK & New York, NY, USA: 485–533. https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/WGIIAR5-Chap7_FINAL.pdf
  • Peltonen-Sainio, P., Jauhiainen, L., Hakala K. & Ojanen H. 2009. Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agricultural and Food Science 18: 171–190. (172–173, 177) https://doi.org/10.2137/145960609790059479
  • Peltonen-Sainio, P., Jauhiainen, L. 2014. Lessons from the past in weather variability: sowing to ripening dynamics and yield penalties for northern agriculture from 1970 to 2012. Regional Environmental Change, Volume 14, Issue 4: 1505–1516. http://dx.doi.org/doi:10.1007/s10113-014-0594-z
  • Peltonen-Sainio, P., Palosuo, T., Ruosteenoja, K., Jauhiainen, L. & Ojanen H. 2018. Warming autumns at high latitudes of Europe: an opportunity to lose or gain in cereal production? Regional Environmental Change, Volume 18, Issue 5: 1453–1465. https://doi.org/10.1007/s10113-017-1275-5
  • Ingvordsen, C. H., Backes, G., Lyngkjær, M. F., Peltonen-Sainio, P., Jahoor, A., Mikkelsen, T. N., Jørgensen, R. B. 2015. Genome-wide association study of production and stability traits in barley cultivated under future climate scenarios. Molecular Breeding, Volume 35, Issue 3). 14 p. http://dx.doi.org/doi:10.1007/s11032-015-0283-8
  • Tuomenvirta H., Haavisto R., Hildén M., Lanki T., Luhtala S., Meriläinen P., Mäkinen K., Parjanne A., Peltonen-Sainio P., Pilli-Sihvola K., Pöyry J., Sorvali J. & Veijalainen N. 2018. Sää- ja ilmastoriskit Suomessa – Kansallinen arvio. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 43/2018. 107 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-601-0

Tuottajatahot