Liikunta – Hillintä

Artikkeli

Liikunnan ilmastovaikutukset johtuvat lähinnä liikuntatilojen rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvistä päästöistä. Nykyaikana myös liikutaan, jotta päästään liikkumaan.

Liikunnan kasvihuonekaasupäästöt syntyvät liikuntapaikoista ja liikenteestä

Liikuntaan yhdistettävät ilmastovaikutukset syntyvät lähinnä liikuntatilojen rakentamisesta ja ylläpidosta sekä ihmisten siirtymisestä liikuntapaikoille. Nykyihminen autoilee helposti pitkiäkin matkoja, jotta pääsee liikkumaan halutussa ympäristössä juuri itselleen sopivana ajankohtana. Tästä aiheutuu turhia päästöjä. Liikunnassa kannattaa suosia yksinkertaista lähiliikuntaa, mielellään ulkoliikuntaa. Säännöllinen pidemmälle matkustaminen liikunnan perässä ei ole ekologisesti kestävää.

Liikuntatiloista merkittävimpiä energiankäyttäjiä ovat jäähallit, uimahallit ja erilaiset liikuntahallit. Kiinteistöjen ulkopuolella myös tekolumiladut ja -jääradat, lämmitetyt jalkapallokentät sekä erityyppisten liikuntapaikkojen valaistus ovat merkittäviä energiankuluttajia.

Uusi ja vanha rakennuskanta energiapihiksi

Kunnat voivat hillitä liikunnan järjestämiseen liittyvää ilmastonmuutosta monin keinoin. Maa-alueiden käytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa rakennusten ja muiden liikuntatilojen logistisesti järkevään sijoittamiseen esimerkiksi julkisen liikenteen kannalta. Suomessa eri tasojen kaavoitusta ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus sekä valtioneuvoston valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Uusien rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa energiatehokkuus ja uusiutuvien energialähteiden käyttö ovat ratkaisevia tekijöitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Vanhempien rakennusten peruskorjaus energiatehokkaampaan suuntaan (keinoina muun muassa lämmön talteenotto ja taajuusmuuttajat koneellisessa ilmanvaihdossa, vedenkäytön optimointi, älykäs valaistus, rakennuksen lisäeristys) on yksi merkittävimmistä ilmastoteoista, joihin kunta voi ryhtyä. Rakennuksiin liitettävistä kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa johtuu rakennusten käytöstä, ei itse rakentamisesta. Tämän takia suunnittelussa on tarkoin arvioitava rakennusten koko elinkaaren aikainen ympäristöystävällisyys.

Kuntien esimerkki ja informaatio-ohjaus tärkeää

Kunnat voivat ohjata esimerkillään ja informaatiollaan asukkaiden asenteita ympäristöystävällisten liikuntamuotojen suuntaan. Ilmastoystävällinen liikunta - kävely, lenkkeily, pyöräily, hiihtäminen, soutaminen, purjeveneily ja niin edelleen - on tulevaisuutta sekä vapaa-aikana että lyhyillä työmatkoilla. Mikäli liikunta vaatii erilliset keskitetyt tilat tai paikat (hallit, kentät, radat), kunnan olisi päätöksissään parannettava julkisen liikenteen edellytyksiä ja edistettävä kimppakyytien yleistymistä.

 

Tarkistuslista

Tuottajatahot