Ilmastonmuutoksella on raideliikenteelle kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia

Artikkeli

Ilmastonmuutos lisää riskiä raideliikenteen häiriöille sekä ratarakenteiden vaurioille. Raideliikenne on erityisen haavoittuvainen sään ääri-ilmiöille, sillä vaihtoehtoisia reittejä on poikkeustilanteen sattuessa vähän. Tulevaisuudessa raideliikenteen osuuden kaikesta liikenteestä odotetaan kasvavan.

Raideliikenteen merkitys liikennesektorille

Asukasta kohden laskettuna Suomen rataverkko on Euroopan laajin. Se ulottuu etelästä Hangosta pohjoiseen Kolariin ja Kemijärvelle. Tavaraliikenteessä raidekuljetusten osuus on suurempi kuin henkilöliikenteessä. Vuonna 2009 rautatiekuljetusten osuus tavaraliikenteessä oli noin neljännes, kun taas henkilöliikenteestä vain viisi prosenttia tapahtui raiteilla. [1] Tulevaisuudessa tavaraliikenteen määrän arvioidaan kasvavan raiteilla muun muassa puukuljetusten ja kaivostoiminnan kuljetusten lisääntyessä. Henkilöraideliikenteessä kasvua on odotettavissa etenkin pääkaupunkiseudulla. Muiden liikennemuotojen kallistuminen esimerkiksi päästökaupan, ruuhkamaksujen tai muiden ilmastopoliittisten toimien myötä, voi suosia raideliikennettä tulevaisuudessa. [2] Myös Venäjälle suuntautuva raideliikenne on kasvussa ratayhteyksien parantumisen myötä.

Raideliikenteen herkkyys sää- ja ilmastotekijöille

Raideliikenteen väylät ja itse liikenne ovat alttiita useiden sääilmiöiden vaikutuksille. Sääilmiöitä, jotka voivat aiheuttaa liikennehäiriöitä ja turvallisuusongelmia raideliikenteelle, ovat muun muassa rankkasateet ja niistä johtuvat tulvat, hellelämpötilat, jäätyminen, lumisateet, myrskytuulet, ukkonen ja merenpinnan nousu. Raideliikenne on erityisen herkkä häiriöille, sillä vaihtoehtoisia reittejä on poikkeustilanteen sattuessa hyvin vähän. Siten yksittäinen liikennehäiriö voi heijastua monien junien kulkuun ja vaikutus voi kestää pitkään. [2] [3]

Ilmastonmuutoksen vaikutukset raideliikenteeseen

Säätekijöiden aiheuttamat häiriöt näkyvät raideliikenteessä esimerkiksi liikenteen nopeuksien hidastumisena, liikenteen keskeytymisenä sekä ääritapauksissa vahinkoina ja onnettomuuksina. Häiriöiden merkitys korostuu sitä enemmän, mitä suuremmat nopeudet ja mitä enemmän liikennettä raiteilla on. Ilmastonmuutoksen vaikutusten laajuutta ja voimakkuutta raideliikenteen kannalta ei kuitenkaan pystytä vielä täsmällisesti arvioimaan, eikä tapahtuneista häiriöistä ole saatavilla kattavaa tietokantaa. [2] [3]

Sään ääri-ilmiöiden voimistuminen ja niiden esiintyminen yhä useammin ilmastonmuutoksen edetessä lisää tarvetta ratarakenteiden ja laitteiden kunnossapidolle. Rankkasateiden ja niistä seuraavien tulvien lisääntyminen aiheuttaa raiteita tukevien maarakenteiden vettymistä ja eroosiota. Lisääntyvät rankkasateet voivat myös johtaa kuivatusojien, rumpujen ja silta-aukkojen nykyisen kapasiteetin riittämättömyyteen. Kasvavat sademäärät puolestaan aiheuttavat vedenpintojen ja pohjaveden nousua, mikä heikentää ratarakenteiden kantavuutta ja lisää niiden vaurioriskiä. Vaikka lumisuuden arvioidaan keskimäärin vähenevän, liikennettä häiritsevien lyhytaikaisten lumisateiden ja -myrskyjen voimakkuus kasvaa. Tämä aiheuttaa monille raideliikenteen laitteille ongelmia, kuten tukkeutumista ja toimintahäiriöitä sekä vaihteiden jäätymistä. [2] [3]

Kuva. Junanraiteet talvi-iltapäivänä.

© Tiina Hietikko-Hautala

Ilmastonmuutoksen seurauksena kovien tuulten on arvioitu jonkin verran yleistyvän. Samalla myös roudan kesto ja vahvuus vähenee, jolloin routa ei tue puiden juuristoa yhtä voimakkaasti ja puut ovat alttiimpia kaatumiselle kovalla tuulella. Puiden lisääntyvä kaatuminen raiteiden tai johtimien päälle aiheuttaa vahinkoja raideliikenteelle. [2] [3]

Ilmastonmuutoksella on raideliikenteelle myös myönteisiä vaikutuksia. Talvien muuttuminen keskimäärin leudommiksi vähentää routimisesta aiheutuvia ratavaurioita. Talvilämpötilojen nousu lyhentää ratojen talvikunnossapitokautta Etelä-Suomessa. Kun lämpötila painuu pakkasen puolelle harvemmin kuin ennen, tarve liukkaudentorjunnalle jäänpoiston ja suolauksen avulla vähenee. Sen sijaan Pohjois-Suomessa liukkaudentorjuntaa tarvitaan raideliikenteessä tulevaisuudessa nykyistä enemmän, kun sulamisia ja jäätymisiä tapahtuu useammin. [2] [3]

Kesälämpötilojen nousu voi lisätä kiskojen käyristymistä. Lisäksi hellepäivät voivat aiheuttaa sähkönsyöttöjohtojen lämpövenymistä ja roikkumista sekä turvalaitteiden ylikuumenemista. Ukkospäivien arvioidaan myös jonkin verran lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä. Ukkoset voivat aiheuttaa vahinkoja raideliikenteen sähkönsyötössä sekä liikenteenohjaus- ja turvalaitteissa. [2] [3]

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinoja raideliikenteessä

Erilaiset varoitusjärjestelmät ja ennusteet vaikeista keliolosuhteista ja mahdollisista tulvista ovat keskeisiä varauduttaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin raideliikenteessä. Poikkeuksellisten sääilmiöiden aiheuttamiin häiriötilanteisiin voidaan varautua suunnittelun ja etukäteisharjoittelun avulla. Varautumiseen kuuluu muun muassa mahdollisten korvaavien kuljetusreittien määrittely ja poikkeustilanteissa tarvittavien resurssien kuten pumppujen, rakennusmateriaalien ja työkoneiden saatavuuden selvittäminen. [3]

Myrskyistä johtuvia puiden kaatumisia ratalinjoille voidaan vähentää kaatamalla riskialttiita puita ja leventämällä rata-aluetta. Lupa toiminnalle edellyttää katselmusta tai sopimusta maanomistajan kanssa. Ratapenkereiden tulvavaurioita voidaan puolestaan ehkäistä seuraamalla ja parantamalla kuivatuslaitteiden ja rumpujen toimivuutta. Sähkönsyöttö- ja liikenteenohjauslaitteiden suojauksia on myös tarpeen parantaa liikennehäiriöiden vähentämiseksi myrskyjen ja ukkosten aikana. [3]

Tuottajatahot