Energian tarve ja huoltovarmuus muuttuvassa ilmastossa
Keskilämpötilojen nousu lyhentää lämmityskautta ja vähentää lämmitysenergian tarvetta Suomessa, mutta energian kokonaiskulutuksen kasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä. Kasvava energiantarve on kyettävä tulevaisuudessa turvaamaan entistä vaihtelevimmissa sääolosuhteissa: ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät tai voimistuvat sään ääri-ilmiöt, kuten myrskytuulet, lumi- ja rankkasateet sekä ukkonen, saattavat heikentää energiahuollon varmuutta. Pakkasjaksot tulevat jatkossakin aiheuttamaan kysyntähuippuja ilmaston lämpenemisestä huolimatta.
Energiahuollon merkitys yhteiskunnassa
Suomessa energia kulutetaan pääasiassa lämpönä, sähkönä ja liikenteen polttoaineina. Energiahuollon merkitys hyvinvoinnin perusedellytyksenä korostuu Suomessa, jossa pohjoinen sijainti, korkea elintaso, teollisuuden energiavaltainen rakenne, harva asutus ja pitkät kuljetusetäisyydet lisäävät energiantarvetta [1].
Muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta energian kokonaiskulutus on valtakunnallisella tasolla lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1970. Primäärienergian kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan myös vuoteen 2020 mennessä, joskin kasvu hidastuu hieman. Sähkön kulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa [1].
Sään ja ilmaston herkkyystekijät energiahuollossa
Vuodenajat ja säätila luovat vaihtelua energian kokonaiskulutukseen. Leuto sää vähentää energian tarvetta, kun taas ankarat talvipakkaset lisäävät hetkellisesti lämmönkulutusta. Ilmastomuuttujista lämpötila, sademäärä ja tuulisuus vaikuttavat huomattavimmin energiahuoltoon. [2]
Nykyiset energianjakelujärjestelmät on suunniteltu ja sovitettu Suomessa viime vuosikymmeninä vallinneisiin ilmasto-oloihin. Tulevaisuudessa energiahuolto on kyettävä turvaamaan entistä vaihtelevimmissa ilmasto-oloissa, joissa sään ääri-ilmiöiden voiman ja ajoittumisen ennusteisiin liittyy edelleen epävarmuutta. [1]
Keskilämpötilan nousu vähentää lämmitystarvetta
Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti lämpötilasta riippuvaisten käyttäjäryhmien sähkön ja lämmön kulutukseen. Keskilämpötilojen nousu lyhentää lämmityskautta ja vähentää lämmitysenergiantarvetta [3]. Jäähdytyksen ja ilmastoinnin tarve sen sijaan kasvaa, mutta ei ylitä lämmitystarpeen vähenemistä. Rakennusten lämmitystarpeen odotetaan pienenevän etenkin rannikolla. Koska ilmaston vaihtelevuus kuitenkin säilyy, myös pakkasjaksojen kysyntähuippuihin on jatkossakin osattava varautua. [2]
Äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen haittaa energiahuoltoa
Energiajakeluun kohdistuvien rasitusten arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät tai voimistuvat sään ääri-ilmiöt, kuten myrskytuulet, lumi- ja rankkasateet sekä ukkonen, voivat heikentää energiahuollon varmuutta vaikuttamalla esimerkiksi sähkönsiirtoon pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta sekä sähkön- ja lämmönjakelujärjestelmiin kotimaassa. [1]
Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän myös myrskyjen tuhovoimaa. Myrskytuulet saattavat vaurioittaa ilmalinjoja ja johtaa entistä toistuvimpiin katkoksiin sähkön- ja lämmönjakelussa. Myrskyjen tuhovoiman kasvu tulee huomioida tuotanto- ja jakelulaitosten riskien hallinnassa. Suurin herkkyys voimakkaille myrskyille on rannikolla sijaitsevalla energianinfrastruktuurilla. [1]
Maanalaisissa järjestelmissä vaurioita voivat aiheuttaa ilmaston lämpenemisestä johtuva routa-ajan lyheneminen ja maan vettyminen. Erityisen herkkiä maaperän lujuuden heikkenemiselle ovat öljy- ja maakaasuputket. [2]