Tässä Ilmastopolitiikan seuranta -työkalun osiossa kuvataan, miten tavoitteet ja toimenpiteet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi etenevät Suomessa ja miten niihin liittyvät riskit ovat kehittyneet. Työkalu on tarkoitettu kenelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle eli niin kansalaisille, medialle, asiantuntijoille kuin päätöksentekijöillekin. Useiden tavoitteiden toimeenpano on alkanut, mutta se on vielä kesken tai etenee suunniteltua hitaammin.
Sopeutumispolitiikan seurannan avulla tarkastellaan tavoitteiden etenemistä ja toimien vaikuttavuutta
Sopeutumispolitiikan seurantajärjestelmän avulla seurataan vuosittain, miten kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpano 2030 etenee. Seurannalla tarkastellaan, miten sopeutumissuunnitelman 24 sopeutumistavoitetta ja niiden toimenpiteet edistyvät ja miten tavoitteisiin liittyvät ilmastoriskit ovat kehittyneet. [1]
Sopeutumispolitiikan seurantatiedon avulla voidaan arvioida myös sopeutumistoimien ja -politiikan vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arvioimiseksi täytyy seurata yhtäältä tavoitteita ja toimenpiteitä ja toisaalta ilmastoriskien kehitystä [2]. Kun näitä seurataan samanaikaisesti, voidaan nähdä, onko sopeutumisen toimeenpano ollut riittävää tai oikeansuuntaista. Jos riskit ovat kasvaneet toimista huolimatta, se voi viitata siihen, että toimenpiteet eivät ole vaikuttaneet riskeihin riittävästi. [1]
Seurannan toteuttaa kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon toimeenpanoryhmä ja sitä tukeva asiantuntijasihteeristö [1]. Seurannan tuloksista kootaan yleistajuinen yhteenveto tähän Ilmasto-opas.fi-sivustolla olevaan sopeutumisen seurantatyökaluun, joka on tarkoitettu kenelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle: kansalaisille, medialle, asiantuntijoille ja päätöksentekijöille.
Seurantajärjestelmän tuottamaa tietoa käytetään toimien suunnitteluun, toimeenpanoon ja raportointiin
Säännöllisesti tuotettua sopeutumispolitiikan seurantatietoa voidaan käyttää, kun suunnitellaan ja toteutetaan toimia, joilla varaudutaan muuttuvan ilmaston vaikutuksiin. Ilmastolain mukaan seurantajärjestelmän tulee tunnistaa, etenevätkö kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman tavoitteet ja tarvitaanko lisätoimia [3]. Seurantatietoa hyödynnetään erityisesti voimassa olevan kansallisen ilmastonsuunnitelman väliarvioinnissa ja seuraavan suunnitelman valmistelussa [1]. Kansallinen sopeutumissuunnitelma laaditaan joka toinen vaalikausi [3].
Seurantatietoa hyödynnetään myös, kun sopeutumistyön etenemisestä raportoidaan eri yhteyksissä. Kansallisesti sopeutumisesta raportoidaan ilmastolain mukaisella ilmastovuosikertomuksella. [4] Siinä tarkastellaan, miten ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät toimet ovat toteutuneet ja ovatko toimet riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi [5]. Ilmastovuosikertomus annetaan eduskunnalle vuosittain [3].
Kansallisten raportointivelvoitteiden lisäksi sopeutumista edistävistä politiikkatoimista pitää raportoida myös kansainvälisesti. Suomi raportoi niistä EU:lle kahden vuoden välein ja YK:n ilmastosopimukselle vähintään joka neljäs vuosi [4].
Kansallisen sopeutumissuunnitelman seurantajärjestelmä perustuu erilaisiin valittuihin indikaattoreihin. Seurannassa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia määrällisiä indikaattoreita. Kaikissa tapauksissa tällaisia ei ole olemassa, jolloin on tunnistettu uusia indikaattoreita ja tietolähteitä. Seurannassa hyödynnetään myös laadullisia kuvauksia tehdystä työstä ja toimien vaikuttavuudesta. [1]
Seurantajärjestelmässä hyödynnetään lähinnä valtion toimijoiden tuottamaa tai kokoamaa tietoa. Tähän on syynä se, että kansallinen sopeutumissuunnitelma kattaa vain valtion virastojen tekemän työn. Sopeutumistoimia tekevät silti myös kunnat ja muut toimijat. [1] Sopeutumistoimia toteutetaan myös ilman erillisiä suunnitelmia tai luokittelematta sitä sopeutumiseksi [6].
Tavoitteiden toimeenpanon eteneminen ja riskien kehitys
Alla olevaan taulukkoon on listattu kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 tavoitteet, niiden toimeenpanon eteneminen ja tavoitteeseen liittyvien riskien kehitys. Toimeenpanoa ja riskejä seurataan indikaattorein, joita on kuvattu hymiöiden alla ja joiden lisäksi arviossa on hyödynnetty asiantuntijoiden tietoa muusta kehityksestä.
Hymyilevä naama tarkoittaa, että toimeenpano on edennyt suunnitellusti tai riskien seuraukset tai muut riskiin vaikuttavat tekijät ovat pienentyneet. Neutraali naama tarkoittaa, että toimenpiteet ovat edenneet hitaammin kuin toivottu, riskien kehityksessä ei ole tapahtunut suurta muutosta tai kehityssuuntaa ei pystytä määrittämään. Surullinen naama taas tarkoittaa, että toimeenpano on edennyt suunniteltua hitaammin tai riskien seuraukset ovat kasvaneet. Lista vuoden 2025 seurannassa käytetyistä seurannan keinoista löytyy SOPUTIE-hankkeen loppuraportista [1].
Tavoitteiden eteneminen
Näytä aiheella
Tavoite ja toimenpiteet
Toimeenpanon eteneminen
Ilmastoriskien kehitys
Tavoite 1. Sopeutuminen on integroitu valtioneuvoston ja ministeriöiden strategiseen suunnitteluun ja ennakointiin vuoteen 2030 mennessä.
Hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa on maininnat sopeutumisesta.
Tavoite 2. Hallinnonalakohtainen sopeutumistyö on suunnitelmallista ja sen toimeenpanon edellytykset on turvattu vuoteen 2030 mennessä.
Sopeutuminen on sisällytetty monen hallinnonalan toimintaan, mutta osalta puuttuu yhä sopeutumisen toimintaohjelma.
Tavoite 3. Ilmastonmuutoksen seuraukset ja niihin varautuminen ja sopeutuminen on tunnistettu osana kokonaisturvallisuutta ja integroitu kokonaisturvallisuuden malliin ja huoltovarmuuden tavoitteisiin vuoteen 2026 mennessä.
Tavoitteen toimenpiteitä on käynnistetty, mutta toteutus etenee suunniteltua hitaammin
Tavoite 4. Maatalouden toimintaedellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ovat kehittyneet vuoteen 2030 mennessä.
Toimeenpano on edennyt, mutta maatalouden kyky sopeutua muutoksiin on osin heikentynyt ja suunnitelmien eteneminen on ollut hidasta.
Riskien seurauksissa ei ole havaittavissa merkittävää muutosta.
Tavoite 5. Ilmastokestävä ruoan tuotanto ja kulutus ylläpitävät ruoka- ja ravitsemusturvaa KISS2030-suunnitelmakauden ajan.
Toimeenpano etenee suunnitellusti hallinnonalakohtaisten suunnitelmien ja hankkeiden kautta.
Riskien seurauksissa ei ole havaittavissa merkittävää muutosta.
Tavoite 6. Vesihuollon varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on parannettu vuoteen 2026 mennessä.
Toimeenpano on edennyt, mutta tiedon käyttöönotto on vielä kehittymässä.
Riskeissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta.
Tavoite 7. Liikenne- ja viestintäinfrastruktuurin haavoittuvuudet on tunnistettu vuoteen 2026 mennessä ja ilmastokestävyys vahvistettu vuoteen 2030 mennessä.
Sopeutuminen tunnistettu hallinnonalan ohjelmissa, toimet konkretisoituvat kunnossapidossa, suunnittelussa ja hankkeilla.
Liikenne- ja viestintäinfrastruktuurin haavoittuvuuksia on tunnistettu.
Tavoite 8. Rakennetun ympäristön toimialalla on kyky hallita ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin vuoteen 2030 mennessä.
Toimenpiteet ovat edenneet suunnitellusti ja sopeutumisen tueksi on tuotettu lisää tietoa.
Erityisesti tulvariskien seuraukset kasvoivat.
Tavoite 9. Energia- ja teollisuussektoreilla sekä elinkeinoelämässä on vahvistettu tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista, riskienhallintaa ja innovaatioympäristöä vuoteen 2030 mennessä.
Tietoisuus riskeistä on yleisesti hyvää, mutta tietoisuutta hitaasti etenevistä tai kansainvälisistä riskeistä on rajallisempaa.
Ilmastoriskien tunnistamista on kehitetty, mutta niiden seurantaa tulee kehittää.
Tavoite 10. Uusiutuvien luonnonvarojen käytössä on sopeuduttu nykyistä paremmin ilmastonmuutokseen vuoteen 2030 mennessä.
Toimeenpano etenee pääosin suunnitellusti. Kuusivaltaisten nuorten metsien osuus etelässä on kuitenkin kasvanut, mikä lisää tuhoriskejä.
Maastopalot vähentyivät vuodesta 2023. Merkittävät lumi- ja tuulituhot ovat pääosin kasvusuunnassa.
Tavoite 11. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luontokadon pysäyttäminen tukevat toisiaan vuoteen 2030 mennessä.
Muutokset luonnon monimuotoisuudessa ovat hitaita, joten riskien seuraukset toteutuvat viiveellä.
Tavoite 12. Luontopohjaiset ratkaisut ovat vakiintuneet ja lisänneet yhteiskunnan varautumista ilmastoriskeihin, parantaneet vesiensuojelua sekä lisänneet samalla luonnon monimuotoisuutta.
Suunnitelmia toimeenpannaan ja hankkeissa kehitetään ratkaisuja, mutta niiden toimeenpanoa ei ole aloitettu.
Erityisesti tulvariskien seuraukset kasvoivat.
Tavoite 13. Kuivuusriskien hallinta on kehittynyt vuoden 2022 tilanteesta vuoteen 2030 mennessä.
Kuivuusriskien hallinnan prosessi on kehittynyt.
Riskien seurauksissa ei ole suurta muutosta edellisiin vuosiin.
Tavoite 14. Helteen terveyshaitat on tunnistettu ja niihin sopeutuminen eri hallinnon tasoilla ja seuranta on kehittynyt vuoteen 2030 mennessä.
Hellevarautumisen suunnitelmia toimeenpannaan ja hankkeissa kehitetään ratkaisuja, mutta niiden toimeenpanoa ei ole aloitettu.
Riskien seurauksissa ei ole tiedossa olevia muutoksia edellisiin vuosiin.
Tavoite 15. Kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelu ilmastonvaikutuksilta on parantunut, niiden huomiointi sopeutumispolitiikassa on vahvistunut ja niihin sisältyvän tiedon hyödyntäminen sopeutumisen ratkaisuissa on kehittynyt vuoteen 2030 mennessä.
Sopeutumisen toimenpiteitä ei ole kattavasti integroitu toimintaan.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia kulttuuriperinnölle ja -ympäristölle on osittain tunnistettu, mutta riskien hallinta vielä kehittyy.
Tavoite 16. Alue- ja kuntatoimijoilla on käytössä ilmastoriskien hallitsemiseksi tarvittavat oppaat ja ohjeistukset sekä osaaminen niiden hyödyntämiseksi eri toimialoja koskevassa suunnittelussa vuoteen 2030 mennessä.
Oppaita ja tietoa on saatavilla, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää kunnilta ja alueilta oma-aloitteisuutta.
Tavoite 17. Sopeutumista koskeva alueiden ja kuntien ohjaus on johdonmukaista ja tarkoituksenmukaista vuoteen 2030 mennessä.
Kuntien ilmastosuunnitelman poistuminen ilmastolaista sekä valtion vähäiset kehotteet sopeutumissuunnitteluun vaikuttavat tavoitteen toteutumiseen.
Tavoite 18. Rahoitusmahdollisuudet kannustavat alue- ja kuntatason toimijoita sopeutumistyön vahvistamiseen ja rahoituksen kohdentumista pystytään seuraamaan vuoteen 2030 mennessä.
EU-rahoitettuja hankkeita on käynnissä useita, mutta hankkeet keskittyvät usein samoille toimijoille.
Tavoite 19. Edistetään sopeutumista kansainvälisessä yhteistyössä kasvavassa määrin, erityisesti keinoja kaikkein haavoittuvimpien maiden sopeutumiselle ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Tavoitteen seuranta vielä kehittyy, joten seurantatietoa ei ole vielä saatavilla.
Tavoite 20. Osana kansainvälistä yhteistyötä edistetään kehittyvien maiden kykyä suunnitella ja toteuttaa konkreettisia sopeutumistoimia ja kehittyä ilmastokestävällä tavalla.
Tavoitteen seuranta vielä kehittyy, joten seurantatietoa ei ole vielä saatavilla.
Tavoite 21. Edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista tarkoituksenmukaisesti osana kansainvälistä yhteistyötä, vahvistaen Suomen sopeutumiskykyä ja tietopohjan laajentamista.
Tavoitteen seuranta vielä kehittyy, joten seurantatietoa ei ole vielä saatavilla.
Tavoite 22. Sää- ja ilmastonmuutosriskeihin ja sopeutumiseen liittyvää tietopohjaa on vahvistettu järkevällä tavalla, ja tutkimustiedon saatavuus loppukäyttäjille on varmistettu vuoteen 2027 mennessä.
Toimeenpano etenee, mutta kaikilta osin etenemistä ei ole voitu verrata aiempaan tilanteeseen.
Tavoite 23. Viestinnällä on vahvistettu yhteiskunnan toimijoiden tietoisuutta ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja sopeutumistoimista.
Toimeenpano on edennyt suunnitellusti.
Tavoite 24. Sopeutumisen seuranta on systemaattista ja tukee toiminnan kehittämistä.
Sopeutumisen seuranta on kehittynyt, mutta sen toimeenpano on vielä kesken ja se vaatii kehitystä.
Virtanen, K. & Munck af Rosenschöld, J. 2025. Kohti systemaattista ja kokonaisvaltaista ilmastonmuutokseen sopeutumisen seurantaa – Ehdotus valtakunnallisesta seurantajärjestelmästä. Syken raportteja -sarja 44/2025.
Juhola, S., Käyhkö, J. & Hildén, M. 2022. Sopeutumispolitiikan seurannan ja arvioinnin keskeiset haasteet. Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 2/2022. 10 s.
http://hdl.handle.net/10138/359212
Maa- ja metsätalousministeriö (toim.) 2023. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030. Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa. Valtioneuvosto, Helsinki. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:73. 133 s.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-585-6
Ilmastovuosikertomus tiivistää vuosittain tietoa Suomen päästöjen kehityksestä, ilmastopolitiikan toteutumisesta ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta.