Pohjois-Pohjanmaan länsiosa – Perämeren vaikutuspiirissä

Artikkeli

Pohjois-Pohjanmaan länsiosan ilmastoon vaikuttaa vahvasti Perämeri. Vain Suomenselän alueella ilmasto on mantereisempaa. Vuoden keskilämpötila on Oulun eteläpuolella noin +2,5 astetta ja pohjoisempana +1,5… +2 astetta. Vuotuiset sademäärät jäävät rannikolla ja saarilla yleensä alle 500 millimetrin, kun suuressa osassa aluetta päästään 500 ja 600 millimetrin välille. Eniten sataa alueen koilliskulmalla ja Suomenselällä.

Meren rannikkoa ja jokilaaksoja

Pohjois-Pohjanmaan länsiosa rajoittuu lännessä Perämereen, Kalajoelta Oulun kautta Iihin saakka. Etelässä se rajoittuu Keski-Pohjanmaahan ja Keski-Suomeen, idässä Pohjois-Savoon ja Kainuuseen sekä pohjoisessa Lappiin. Suurin osa aluetta on varsin alavaa seutua lukuisine jokilaaksoineen, joista laajimpia ovat Oulujoen ja Iijoen laaksot. Rannikolla saaria on hyvin vähän, lukuun ottamatta Oulun edustan Hailuotoa. Eteläosan sisämaa on selvästi korkeampaa Suomenselän karua vedenjakajaseutua.

Ilmastollisesti Pohjois-Pohjanmaan länsiosa kuuluu keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Perämeri vaikuttaa varsinkin rannikon ilmastoon lämmittämällä sitä syksyisin sekä toisaalta viilentämällä sitä keväisin ja alkukesäisin. Mantereisempaa ilmasto on Suomenselän alueella. Suuria ilmastoon vaikuttavia vesistöjä ei alueella ole. Pohjois-Pohjanmaan länsiosan jakson 1981–2010 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Oulun lentoaseman sääasema, joka sijaitsee Oulunsalon niemellä (taulukko 1).

Halla vierailee kesälläkin

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa vuoden keskilämpötila on Oulun eteläpuolella noin +2,5 astetta (°C) ja pohjoisempana +1,5… +2 astetta. Tammikuu on keskimäärin hieman helmikuuta kylmempi. Keskilämpötila vaihtelee tällöin Kalajoen seudun noin -8 asteen ja koillisosan noin -11 asteen välillä. Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa voidaan kuitenkin talvikuukausina poikkeuksellisesti mitata jopa yli +10 asteen lämpötiloja voimakkaan föhn-tuulen puhaltaessa lännestä.

Vuoden lämpimimmän kuukauden, heinäkuun, keskilämpötila on rannikolla reilut +15 astetta ja muualla +15…+16,5 astetta. Lämpimintä on eteläosan sisämaa-alueella. Hellepäiviä on ollut vuosina 1981–2010 Oulun lentoasemalla keskimäärin 8. Hallayöt eivät ole heinäkuussakaan maakunnan lakeuksilla mitenkään harvinaisia. Keskimäärin hallaa esiintyy kesäkuukausina noin 2–10 yönä.

Rannikolla sataa vähiten

Vuotuiset sademäärät kasvavat Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa siirryttäessä rannikolta sisämaahan. Rannikolla ja saarilla jäädään yleensä alle 500 millimetrin, kun suuressa osassa aluetta päästään 500 ja 600 millimetrin välille. Eniten sataa alueen koilliskulmalla ja Suomenselällä. Suurimmat mitatut vuosisateet kohoavat vähän yli 900 millimetriin.

Vähäsateisin kuukausi on tyypillisesti huhtikuu, jolloin sataa yleensä 20–30 millimetriä. Sateisinta on varsinkin rannikon läheisyydessä tavallisimmin elokuussa. Sisämaassa heinäkuu on miltei yhtä sateinen. Sadesummat ovat näinä kuukausina 65–75 millimetriä.

Lumisuus kasvaa koillista kohti

Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa on erotettavissa useimpina talvina ainakin kaksi erilaista aluetta lumisuuden suhteen. Vähälumisin seutu ulottuu kapeahkona vyöhykkeenä pitkin rannikkoa Oulun pohjoispuolelle leventyen Oulujokilaakson suuntaan. Maaston kohotessa Suomenselälle ja Koillismaan rajalle on luntakin enemmän. Lähellä Perämeren rannikkoa olevien alueiden lumipeite on altis alkutalven suojailmojen vaikutukselle. Toisaalta sulan meren ja kylmän ilmamassan yhteisvaikutus voi saada aikaan runsaita lumisateita syystalvella. Erot lumisten ja vähälumisten talvien välillä ovat huomattavia.

Talven ensimmäinen lumipeite tulee alueen koillis- ja itäosassa lokakuun 20. päivän jälkeen ja muualla tyypillisesti kuukauden viimeisellä viikolla. Viimeisenä ensilumi sataa lounaiselle rannikkovyöhykkeelle. Pysyvä lumipeite talveksi saadaan tavanomaisesti noin kuukautta myöhemmin eli marraskuun lopulla.

Lumipeite on paksuimmillaan tavallisesti lähellä maaliskuun puoltaväliä, jolloin lumensyvyys on Oulun eteläpuoleisilla lakeuksilla ja rannikolla 30–50 ja muualla 50–65 senttimetriä. Yhtenäinen lumipeite katoaa Kalajoen ja Pyhäjoen laaksoista ennen hutikuun puoltaväliä ja Suomenselältä sekä alueen koillisosastakin huhtikuun loppupäivinä. Yhtenäisen lumipeitteen kestoaika vaihtelee siis Kalajokilaakson 120–140 päivästä (4-4,5 kuukautta) Nevamaan 160–170 päivään (noin 5,5 kuukautta).

Perämeri viilentää ja lämmittää

Perämeri vaikuttaa vuodenaikojen vaihtumiseen erityisesti rannikon läheisyydessä. Terminen syksy alkaa alueen koillisosissa syyskuun alkupäivinä ja muuallakin ennen kuukauden puoltaväliä. Talveen siirrytään puolestaan Oulu-Haapajärvi-linjan itäpuolella jo lokakuun loppupäivinä ja sen länsipuolella marraskuun puoliväliin mennessä.

Kevät koittaa pääosin huhtikuun alkupuolella alkaen lounaisosan sisämaasta ja päättyen Lapin maakuntarajalle. Kesään siirrytään Oulujoen eteläpuolella huhti-toukokuun vaihteessa ja sen pohjoispuolella sekä suuressa osassa kapeaa rannikkovyöhykettä toukokuun alkupäivinä. Perämeren ulkosaaristossa kesän tulo venyy pitemmälle kesäkuuhun kylmän meren vuoksi.

Kuivuus vaivaa rannikkoa

Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa terminen kasvukausi alkaa Oulun eteläpuoleisilla sisämaa-alueilla huhti-toukokuun vaihteessa. Rannikolla ja Oulun pohjoispuolella kasvukausi alkaa lähempänä toukokuun puoltaväliä. Meri viivästyttää siis parisen viikkoa kasvukauden alkua. Kasvukausi päättyy suuressa osassa aluetta lokakuun ensimmäisinä viikkoina. Kasvukauden pituus on 160–170 päivää (noin 5,5 kuukautta) ja tehoisan lämpötilan summa keskimäärin 1000–1200 vuorokausiastetta (°Cvrk).

Koko kasvukauden sadesumma vaihtelee tyypillisesti 250 ja 350 millimetrin välillä. Kuivuus vaivaa joinakin vuosina kasvukaudella, ja tällöin sadesummat voivat jäädä jopa alle 150 millimetrin.

Taulukko 1. Tilastotietoa Oulun lentoaseman sääasemalta [1]
 
 
kk
kuukauden lämpötila helle-
päivien
lkm
pakkas-
päivien
lkm
halla-
päivien
lkm
sade-
määrä
ka mm
lumi
15. pv
cm
ka
°C
keskim.
ylin °C
keskim.
alin °C
1 -9,6 -6,0 -13,6 - 30   31 32
2 -9,3 -5,7 -13,3 - 27   26 44
3 -4,8 -0,9 -8,8 - 28   26 48
4 1,4 5,6 -2,6 - 20   20 16
5 7,8 12,5 3,3 0 6   37 0
6 13,5 17,9 9,0 2 -   46 -
7 16,5 20,9 12,2 4 -   71 -
8 14,1 18,3 10,1 2 0   65 -
9 8,9 12,5 5,4 - 3   44 -
10 3,3 5,8 0,8 - 12   45 0
11 -2,8 -0,4 -5,5 - 23   36 4
12 -7,1 -4,0 -10,8 - 28   30 14
vuosi 2,7 6,4 -1,2 8 177   477  

HUOM! Alinta lämpötilaa maanpinnassa ei mitata, joten hallapäivien keskiarvoa ei ole.

[1],[2]

  • Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J-P., Karlsson, P., Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010. (Climatological statistics of Finland 1981–2010) Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2012:1. 83 s. http://hdl.handle.net/10138/35880
  • Kersalo, J. & Pirinen, P. 2009. Suomen maakuntien ilmasto. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2009:8. 185 s. http://hdl.handle.net/10138/15734

Tuottajatahot