Lumi vähenee Suomessa
Ilmaston lämmetessä lumipeite jää ohuemmaksi ja luminen vuodenaika lyhenee. Etelä- ja Länsi-Suomessa lumiset päivät saattavat tällä vuosisadalla vähentyä alle puoleen nykyisestä. Vaikka lumipeite keskimäärin hupenee, esiintyy runsaslumisia talvia myös jatkossa, mutta sitä harvemmin mitä pidemmälle tulevaisuuteen mennään.
Lumipeite ohenee ja lumisten päivien määrä vähenee
Kun ilmasto lämpenee, entistä suurempi osa talven sateista lankeaa vetenä ja pienempi lumena. Samaan aikaan suojasäät yleistyvät, mikä sulattaa lumia. Lumisten päivien määrän ja lumen vesiarvon muutoksista on esitetty malliennuste kuvassa 1. Lumen vesiarvo kuvaa hyvin lumen paksuutta ja massaa.[1]
Etelä-Suomessa lumiset päivät voivat vähentyä sadan vuoden aikana vajaaseen puoleen (kuvan 1 vasemmanpuoleinen kartta). Lumipeitteen keskimääräinen massa pienenisi vieläkin enemmän, 80-90 % (kuvan 1 oikeanpuoleinen kartta).
Pohjois-Suomessa sademäärien lisääntyminen talvikuukausina kumoaa osittain lämpenemisen vaikutusta. Siellä lumipeite ei vähene yhtä jyrkästi kuin etelässä. Kuitenkin pohjoisessakin lumipäivät vähenisivät 20-30 % ja lumipeitteen massasta menetettäisiin 40-70 %.
Kuva 1. Alueellisen ilmastomallin ennustama lumipäivien määrän muutos (vasen kuva) sekä lumen keskimääräisen vesiarvon muutos (oikea kuva). Molemmissa kuvissa on esitetty prosentuaalinen muutos siirryttäessä jaksosta 1961-1990 jaksoon 2070-2099, olettaen kasvihuonekaasujen pitoisuuksien seuraavan pessimististä A2-skenaariota.
Pysyvä lumipeite sataa vuosisadan lopulla vain Lapissa
Varsinkin Etelä- ja Länsi-Suomessa lunta on tulevaisuudessa talvella vain ajoittain, samaan tapaan kuin nykyään marraskuussa. Yksittäisiä kovia, yhteiskunnan toimintaa järkyttäviä lumipyryjä esiintyy kyllä tulevaisuudessakin aina joskus. Useimmiten satanut lumi kuitenkin sulaa pian pois.[2][3]
Lappiin sentään saataisiin talveksi pysyvä lumi vielä vuosisadan lopullakin, joskin luminen aika lyhenisi sekä syksystä että keväästä.
Lumen määrän ennustaminen on epävarmaa
Esitetyt ennusteet perustuvat pessimistiseen A2-kasvihuonekaasuskenaarioon. Mikäli päästöjen rajoituksissa onnistutaan, tulevaisuus ei olisi aivan näin vähäluminen.Skenaarioitten väliset erot tosin tulevat näkyviin vasta vuosisadan puolivälin tienoilla ja jälkeen.
Käytännössä eri mallien ennustukset lämpenemisen voimakkuudesta ja sademäärien muutoksista poikkeavat toisistaan. Tämä tuo oman epävarmuutensa myös lumen hupenemisvauhtiin.
Myös keskiskenaarioiden (A1B) mukainen lämpeneminen vähentää lumen määrää jo tulevina vuosikymmeninä. Vaikka lumipeite keskimäärin hupenee, esiintyy runsaslumisia talvia myös jatkossa, mutta sitä harvemmin mitä pidemmälle tulevaisuuteen mennään. Lumipeitteen oikukas käyttäytyminen ilmenee selvemmin Etelä- kuin Pohjois-Suomessa.