IPCC:n 6. arviointiraportin osaraportin 3 infografiikat kuvaavat ilmastonmuutoksen hillintää

Infografiikka

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi huhtikuussa 2022 kuudennen arviointiraporttinsa kolmannen osan, joka keskittyy ilmastonmuutoksen hillintään. VTT ja ympäristöministeriö ovat tuottaneet raportin keskeisimmistä viesteistä suomenkielistä infografiikkaa eli kuvia, jotka ovat vapaasti median ja kansalaisten käytettävissä.

Huom. Kuvia käytettäessä lähteenä tulee mainita VTT, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi.

Infografiikka on saatavilla kokonaisen PDF-tiedoston lisäksi yksittäisinä kuvina PNG-muodossa. Yksittäisen kuvan avaaminen suuremmaksi tietokoneen selaimessa: klikkaa kuvaa oikealla hiirennäppäimellä ja valitse ”Avaa kuva uudessa välilehdessä”.

Kaikki infografiikat yhtenä PDF-tiedostona

Yksittäiset infograafit PNG-tiedostoina

Alueelliset päästöt asukasta kohti hiilidioksiditonneina. Suurimmat päästöt asukasta kohti ovat Pohjois-Amerikassa ja pienimmät Etelä-Aasiassa, jossa on alueellisesti eniten väestöä. Kartta ja pylväskaavio.

Kuva 1. Päästöt eivät jakaudu tasaisesti.

Viivakaavio kuvaa eri päästövähennystoimien vaikutuksia keskilämpötilaan. Nykyinen päästökehitys johtaisi väh. 2,4 asteen nousuun. Alle 2 asteen tavoite vaatii nopeita vähennyksiä vuoden 2030 jälkeen ja 1,5 asteen tavoite välittömiä ja suuria vähennyksiä.

Kuva 2. Nykyiset päästövähennystoimet eivät riitä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseen. Valtioiden päästövähennyssitoumukset eivät ole riittäviä: vuoden 2030 jälkeen vaaditaan päästövähennystahdin kiristämistä, jotta ilmaston lämpeneminen on mahdollista rajata 2 asteeseen. Päästövähennystoimien vaikutukset keskilämpötilan nousuun on ilmaistu gigatonneina eli miljardeina tonneina hiilidioksidiekvivalenttia (GtCO₂-ekv.)

Vuoden 2019 kokonaispäästöt jaettuna kategorioihin muut kuin CO2-päästöt, CO2-päästöt, maankäyttö ja negatiiviset päästövähennysteknologiat. Suurin osuus on CO2-päästöillä ja pienin maankäytöllä. Negatiivisilla päästövähennysteknologioilla ei ole osuutta.

Kuva 3. Päästövähennyksiä tarvitaan kaikilla sektoreilla. Vaihtoehtoja vähennysten toteuttamiseen on monta, kaikki edellyttävät maankäytön päästöjen muuntamista nieluksi.

Kestävän kehityksen tavoitteiden ja hillintävaihtojen välillä on useita varmoja hyötyjä. Esim. Vastuullista kuluttamista -tavoite hyötyy ekologisemmasta ruokavaliosta, julkisen liikenteen käytöstä, pyöräilystä ja moottorittomista kulkuneuvoista.

Kuva 4. Hillintävaihtoehtojen ja kestävän kehityksen tavoitteiden välillä on sekä hyötyjä että haittavaikutuksia.

Valtio voi vaikuttaa hillintätoimien onnistumiseen laeilla ja taloudellisella ohjauksella, yksilöt ja kansalaisryhmät kansalaisvaikuttamisen ja kulutusvalintojen kautta sekä yritykset ja sijoittajat teollisuuden ilmastotoimien ja sijoitustoiminnan avulla.

Kuva 5. Onnistuminen ilmastonmuutoksen hillinnässä vaatii koko yhteiskunnan sitoutumista.

Lähteet:[1]

  • IPCC, 2022: Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [P.R. Shukla, J. Skea, R. Slade, A. Al Khourdajie, R. van Diemen, D. McCollum, M. Pathak, S. Some, P. Vyas, R. Fradera, M. Belkacemi, A. Hasija, G. Lisboa, S. Luz, J. Malley, (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, UK and New York, NY, USA. doi: 10.1017/9781009157926 https://www.ipcc.ch/report/sixth-assessment-report-working-group-3/

Tuottajatahot

  • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
  • Ympäristöministeriö