Ennustettu ilmastonmuutos Suomessa

Artikkeli

Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomen lämpötilat nousevat, sademäärät kasvavat, lumipeiteaika lyhenee ja myös routaa on aiempaa vähemmän. Lisäksi Itämeren pinta nousee ja jääpeite kutistuu. Laskelmien mukaan ilmasto näyttää muuttuvan enemmän talvella kuin kesällä.

Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmän talvella kuin kesällä

Suomen lämpötila nousee tulevaisuudessa enemmän[1] ja nopeammin kuin maapallolla keskimäärin [2]. Myös sademäärien arvioidaan kasvavan. Talvella muutokset ovat suurempia kuin kesällä. [3], [4] Arvioidut muutokset voidaan tiivistää seuraavasti:

Lämpötila kohoaa

  • Etenkin talvilämpötilat kohoavat [2].
  • Lämpeneminen on nopeinta Pohjois-Suomessa [3].
  • Hyvin alhaiset lämpötilat näyttävät harvinaistuvan.
  • Hellejaksot yleistyvät ja pidentyvät.
  • Kaikkein korkeimmat lämpötilat todennäköisesti kohoavat. [4], [5]
  • Kasvukausi pidentyy ja muuttuu lämpimämmäksi [2].

Sademäärät kasvavat

  • Etenkin talvipuolella vuotta sateet lisääntyvät [3], [1] ja tulevat yhä useammin vetenä [4].
  • Kesällä rankkasateet voimistunevat enemmän kuin keskimääräiset sateet.
  • Talvella ja keväällä pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät jonkin verran. [4]

Lumipeite ja routa vähenevät

  • Lumipeiteaika lyhenee.
  • Lumen vesiarvo ja paksuus vähenevät.
  • Routaa on nykyistä vähemmän. [4],[5]
  • Lauhojen ja sateisten talvien aikana maaperä on usein märkä ja sen kantavuus on huono [6].

Pilvisyys lisääntyy ja auringonpaiste vähenee

  • Talvista tulee  entistäkin pilvisempiä, ja aurinko paistaa harvemmin [1].
  • Kesällä pilvisyys säilyy suurin piirtein entisellään tai hiukan vähenee. [1], [3], [4], [5]

Itämeren pinnankorkeus nousee ja jääpeite supistuu

  • Suomenlahdella vedenkorkeus saattaa kääntyä nousuun, ja Perämerellä meri vetäytyy entistä hitaammin [7], [8].
  • Itämeren jääpeite supistuu ja ohenee [7], [9].

Suomen tulevaa ilmastoa on arvioitu useiden ilmastomallien pohjalta

Suomea koskevat uusimmat arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla tehtyihin laskelmiin. Mallituloksia esitetään useammalle kasvihuonekaasuskenaariolle. [1],[3] Se, kuinka paljon ilmasto muuttuu eli mikä tulevaa kehitystä kuvaavista kehityspoluista eli skenaarioista toteutuu, riippuu kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisten päästöjen määrästä.

Uusimpia kasvihuonekaasuskenaarioita kutsutaan nimellä RCP-skenaariot (representative concentration pathways eli pitoisuuksien kehityskulun skenaariot). Eri skenaarioissa kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisten päästöjen oletetaan kehittyvän seuraavasti:

  • RCP8.5-skenaario: kasvihuonekaasupäästöjen kasvu jatkuu nopeana tulevaisuudessakin.
  • RCP6.0-skenaario: päästöt pysyvät aluksi suunnilleen nykyisellä tasollaan mutta ovat myöhemmin tällä vuosisadalla melko suuria.
  • RPC4.5-skenaario: päästöt kasvavat aluksi hieman mutta kääntyvät laskuun vuoden 2040 tienoilla.
  • RPC2.6-skenaario: päästöt kääntyvät jyrkkään laskuun jo vuoden 2020 jälkeen ja ovat vuosisatamme lopulla lähellä nollatasoa. [3], [10], [11]

Ilmastonmuutosennusteissa annetaan arvio, kuinka paljon lämpötila, sademäärä tai joku muu ilmastosuure muuttuu perusjaksoon eli vuosien 1981–2010 keskiarvoon verrattuna. Arviot ulottuvat vuoden 2100 tienoille. [1], [3] Uudet mallitulokset näyttävät Suomen kesien lämpenevän jonkin verran aiempaa arvioitua enemmän, mutta sen sijaan sademäärän muutosarviot eivät ole juuri muuttuneet entisistä [3].

Tuottajatahot