Talvimatkailu haasteiden edessä

Artikkeli

Ilmastonmuutos vaikeuttaa perinteistä talvimatkailutoimintaa etenkin Etelä-Suomessa, jossa talvilajeja joudutaan yhä useammin korvaamaan kesälajeilla. Pohjoisessa talvet sen sijaan säilyvät lumisina, mikä houkuttelee matkailijoita niin Suomesta kuin ulkomailta. Talvien lyheneminen ja leudontuminen aiheuttavat haasteita matkailuyrittäjille.

Talvimatkailun puitteet muuttuvat

Ilmastonmuutos uhkaa erityisesti lumeen ja jäähän liittyvää matkailua, sillä keskilämpötilat nousevat talvella selvästi enemmän kuin kesällä. Samalla kovat pakkaset harvinaistuvat. Lisäksi ilmastomuutos lisää sateisuutta, ja yhä suurempi osa sateista tulee vetenä. [1] Nämä tekijät vaikuttavat siten, että lumipeite ohenee ja lumiset päivät vähenevät.

Alueelliset erot talviolosuhteiden muutoksissa ovat suuria. Pohjois- ja Itä-Suomessa talviolosuhteet säilyvät kaikkein parhaiten, mutta talvien leudontumista ja lyhenemistä on silti luvassa. Keski- ja Länsi-Suomessa talvikausi lyhenee, ja mitä etelämmäksi mennään, sitä epävarmempaa talven saapuminen on. Etelä-Suomessa lumipeite ohenee ja lumiset päivät vähenevät eniten. [2]

Esimerkiksi lumen syvyyden arvioidaan pienenevän Helsinki-Vantaalla 78 % ja Sodankylässä 48 % vuosisadan loppuun mennessä, mikäli ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei tehdä mitään. [3] Toisaalta Pohjois-Suomessa ja sisämaassa lumen määrä saattaa aluksi jopa kasvaa, jos lisääntynyt sadanta tulee alhaisten lämpötilojen vuoksi edelleen lumena. [1] [4]

Talvikauden lyheneminen haastaa matkailuyrittäjät

Vaikka Pohjois-Suomen lumitilanne säilyykin muuhun maahan nähden hyvänä, saavat matkailuyrittäjät varautua muutoksiin. Erityisesti lumisen ajan lyheneminen vaikuttaa Etelä-Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun talvimatkailuun. Joulunaika ja uusi vuosi ovat matkailusesonkeja, joiden aikana monet suomalaiset ja venäläiset lomailevat Pohjois-Suomessa. Lumeton alkutalvi ei kuitenkaan houkuttele turisteja: epävarma lumitilanne saa ihmiset siirtämään matkan varaamista viime hetkeen, mikä vaikeuttaa ohjelmapalveluiden suunnittelemista. [3]

Talvikauden alkaminen ajallaan on matkailuyrittäjien kannalta tärkeää, jotta turistit saapuisivat tasaisesti pitkin talvea. Talvimatkailuyrityksissä on jo nykyisin otettu käyttöön keinoja, joilla varmistetaan talvikauden alkaminen ajallaan. Tulevaisuudessa esimerkiksi keinolumen merkitys talvilajien harrastamiselle kasvaa erityisesti Etelä-, Keski- ja Länsi-Suomessa. On kuitenkin huomioitava, että lämpötilojen nousu lisää lumetuksen kustannuksia ja myös kasvihuonekaasupäästöjä, mikäli lumetukseen käytetty energia on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. Matkailualalla onkin varauduttava kehittämään talvilajien rinnalle muita aktiviteetteja ja jatkamaan kesälajeja, kuten melontaa, patikointia ja golfia, myöhempään. Siten matkailun haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle voidaan vähentää.

Lumi säilyy pohjoisen matkailuvalttina

Talvien leudontumisesta huolimatta lumen arvioidaan säilyvän Pohjois-Suomen vetovoimatekijänä. Yhä useammat eteläsuomalaiset halunnevat lähteä pohjoiseen kokemaan oikean talven. Myös ulkomaisten turistien määrä voi kasvaa, jos lumiraja siirtyy Alpeilla ja Pyreneillä korkeammalle ja talviurheilumahdollisuudet Keski-Euroopassa huononevat. Lumisuuden markkinointi ja lumesta riippuvaisten ulkoiluharrastusten säilyttäminen muodostuukin todennäköisesti tärkeäksi tekijäksi, jos Euroopasta halutaan houkutella matkailijoita Suomeen. [3]

Mikäli talvimatkailijoiden määrä Pohjois-Suomessa lisääntyy, matkailu kohtaa uudenlaisia haasteita. Aiempaa suurempi asiakasmäärä yhdistettynä lyhenevään talvimatkailukauteen lisää kausittaisen majoituskapasiteetin ja työntekijöiden tarvetta. [3] Muutoinkin infrastruktuurissa voidaan joutua tulevaisuudessa huomioimaan turistien aiheuttama lisäpaine.

Ilmaston lämpeneminen tuo uusia riskejä

Leudot talvet tuovat mukanaan uusia vaaratilanteita, joihin matkailuyrittäjien on varauduttava. Esimerkiksi vesistöjen ja soiden jäätyminen viivästyy, ja jää voi jäädä heikoksi. Jäälatujen tekemistä on siirrettävä myöhemmäksi ja kelkkareittejä suunniteltava kovalle maalle. [5] [6] Lämpötilojen nousu aiheuttaa muutoksia myös lumirakentamiselle: vaikka lumesta rakentaminen onnistuu jopa muutaman asteen lämpötilassa, rakenteet ovat kestävimpiä pakkasella.

Merkittävä turvallisuuskysymys on myös liukkaus. Ilmastonmuutos lisää teiden liukkautta, kun leutojen säiden ja pakkasten vuorottelu lisääntyy. Liukkauden torjuntaan on jatkossa käytettävä aiempaa enemmän työaikaa ja rahaa - etenkin, kun kaatumisesta aiheutuvia vammoja lisää lähitulevaisuudessa myös väestön ikääntyminen. [5]

Pidemmällä aikavälillä ongelmia voi aiheutua siitä, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa matkailijoista tulee lumettomilta seuduilta. He eivät siksi kenties osaa käyttäytyä laskettelurinteissä, laduilla ja liukkailla autoteillä. Talviharrastusten vetovoiman säilymiseksi ihmisten on pystyttävä ylläpitämään hiihto- ja laskettelutaitojaan myös Etelä-Suomessa. Siksi eteläisessä Suomessa suurten asutuskeskusten lähellä olevat harjoittelurinteet ja keinolumiladut ovat tärkeitä myös pohjoisen talvimatkailuelinkeinon tulevaisuudelle. [3] [4]

Kuva. Lapset harjoittelevat mäenlaskua Paloheinän hiihtokoulussa Helsingissä.

© Tapio Heikkilä

Tuottajatahot